Suomessa on nyt 336 kuntaa. Lukema pienenee huomattavasti muutamassa vuodessa, jos kuuden puolueen hallitus saa toteutetuksi suunnittelemansa kuntauudistuksen. Sitä voi jo nyt pitää hallituksen kunnianhimoisimpana ja kiistanalaisimpana sisäpoliittisena hankkeena.
Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) esitteli kuntauudistuksen raamit perjantaina. Tavoite on yhdistää 233 nykyistä kuntaa työssäkäyntialueisiin perustuviksi 38 kunnaksi. Koskemattomiksi jäisi 102 kuntaa.
Samalla hallitus sysää tylysti hyllylle edellisen hallituksen keskustavetoisen Paras-hankkeen, jolla kuntia on koetettu patistaa yhdistymään porkkanalla. Nyt porkkana vaihtuu kepiksi, ja aloite siirtyy yksittäisiltä kunnilta valtiolle. Pakkoakin voidaan käyttää. Uusi kuntarakenne pitäisi olla pystyssä jo vuoden 2015 alussa eli ennen seuraavia eduskuntavaaleja.
Kuntarakenne on lastattu Suomessa poliittisella dynamiitilla. Hallituksella on kuitenkin suurhankkeelleen hyviä perusteluja: elinkelvottomia kuntia on paljon, kuntien hallinnossa on tehostamisen varaa ja nykyään kunta- ja palvelu- ja yhteistyörakenteet ovat suloista sekamelskaa. Vaikka kuntien määrä on hivenen vähentynyt, vauhti ei ole päätä huimannut. Hallitus aikoo pitää kuntaremontin ohjat tiukasti hyppysissään. Loppuvuoden jatkuvaan valmisteluun ei oteta mukaan kuntien edustajia. Heitä kuullaan alkuvuonna, valmisteluvaiheen jälkeen.
Kuntaremontti on erityisen räjähdysherkkä siksi, että se iskee poliittisen järjestelmän sydämeen. Nykyisen opposition pienimmällä puolueella keskustalla on hallussaan kolmasosa valtuustopaikoista ja enemmistö sadan kunnan valtuustossa. Kun vielä kuntavaalit ovat vuorossa ensi syksynä, luvassa on iso haloo.
Jos keskustalla ei ole ollut oppositiossa tähän mennessä kädessään kunnon vaaliasetta, nyt on. Vaikka iso kuntaremontti pitää tehdä mieluummin nopeammin kuin hitaammin, se on poliittinen taivaanlahja keskustalle. Lisää aseita keskustalle tarjoaa se, että uudistus on nostattanut paikoitellen kuntakapinan, jossa on mukana päähallituspuolueiden edustajia.
Keskusta kiirehtikin ilmoittamaan jo ennen eduskunnan kokoontumista, että se tekee välikysymyksen hallituksen kunta-aikeista. Puoluesihteeri Timo Laaninen on jo syyttänyt kokoomusta ja SDP:tä äänestäjille valehtelemisesta vaalikampanjassa. Valehtelusyytöstä ei politiikan muutoin räväkässä retoriikassa ole totuttu kuulemaan.
Näyttää kuitenkin siltä, että keskustan kanssa paljolti samoilla ääniapajilla liikkuvat perussuomalaiset ei lähtisi mukaan välikysymykseen. Perussuomalaiset pyrkii kuntavaaleissa nousemaan merkittäväksi peluriksi myös kuntatasolla. Hajanainen oppositio olisi kuntakiistassa monenkirjavalle hallitukselle tervetullut helpotus.
Kuntaremontin kohtalolla on laajempaakin yleispoliittista merkitystä. Kokoomuksen ja SDP:n välejä ei voi nyt kehua erityisen lämpimiksi. Kuntauudistuksen onnistunut läpivienti parantaisi niitä ja loisi edellytyksiä sinipuna-akselin jatkumisellekin.