Hienoa, että suomalaisessa yhteiskunnassa löytyy elinkeinoelämän puolelta intoa maksaa kunnolla kunnallisia maksuja. Vai mihin muuhun päätelmään voi tulla, kun Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n seutukuntavertailussa toisena vuonna peräkkäin porskuttaa kärjessä Seinäjoki?
Valitettavasti Oulu on laskussa. Kaupunki tipahti vuodessa sijalta 6 sijalle 11.
EK:n Kuntarankingissa selvitettiin, kuinka vetovoimaisia Suomen seutukunnat ja kunnat ovat yritysten sijaintipaikkakuntina.
Tutkimustulos perustui aluekohtaisiin kuntatalous- ja yrittäjyystilastoihin sekä yritysjohtajille tehtyyn kyselyyn.
Pari viikkoa aikaisemmin yksityinen Tutkimuspalvelu Timo Aro Oy luokitteli Oulun seudun yritysdynamiikkansa puolesta Suomen parhaaseen viidennekseen, kun nousussa oleva Seinäjoki tuli toiseksi parhaassa viidenneksessä.
Oulun seudun etuna pidettiin tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettävää panostusta, joka asukaskohtaisesti suhteutettuna on kymmenkertainen Seinäjoen seutuun. Kun Oulussa tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetään 3 400 euroa asukasta kohti, Seinäjoella on käytettävissä 300 euroa. Asukkaita Oulun seudulla on enemmän.
Ovatko Oulun yrittäjät tottuneet liian hyvään, kun arvioivat oman seutunsa yrittämisen mahdollisuuksia ja antavat ulospäin surkuttelevaa julkikuvaa?
Heillä voi olla aihetta katsoa peliin, lopettaa ruikutus ja ryhtyä jälleen tekemään sitä mitä osaavat – yrittämään. Se on vähän kuin Oulun Kärppien kanssa viime vuosituhannen lopulla. Kun märinä loppui, uudella vuosituhannella alkoi syntyä tulosta.
On syytä tehdä kylmä vertailu Oulun ja Seinäjoen välillä. Aloitetaan kunnallisista veroista. Kumpi verottaa kevyemmin?
Oulussa tuloveroprosentti on 20. Seinäjoella se on 21.
Oulussa vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti on 0,40, Seinäjoella 0,50. Rakentamattomasta rakennuspaikasta Oulussa ei peritä kiinteistöveroa, Seinäjoella peritään kolme prosenttia. Muissakin kiinteistöveroissa Oulu on selvästi edullisempi.
Kaukolämpö- ja vesimaksuja ei tässä käydä vertaamaan, mutta tuloksen voitte arvata.
Kuntatalouden tila on kiikun kaakun. Oulun lainataakan arvioidaan tänä vuonna nousevan 3 341 euroon asukasta kohti. Seinäjoella velkamäärä nousee 3 411 euroon.
Seinäjoella yrittäjät, yritykset ja kansalaiset maksavat iloisen onnellisesti veroja ja kunnallisia maksuja enemmän kuin Oulussa.
Kyse on siis ”musta tuntuu” -asenteista eli mutusta. Seinäjoella tuntuu paremmalta ainakin EK:n tutkimuksen mukaan.
Se voi olla totta, että Seinäjoella yrittäjä saa helpommin pystytellä toivomiaan halleja ja parakkeja. Sellaisen vaikutelman saa, kun onnistuu pujottelemaan Seinäjoen kaupungin läpi.
Reitti on mutkikas. Jos Jalasjärven juustolasta ei olisi ostanut valmiita juustoja vaan maitoa, se maito varmasti kirnuuntuisi voiksi Seinäjoen katuja käännellessä.
Seinäjoesta tulee mieleen 1970-luvun Limingantulli. Hallilaatikoita on pätkitty pitkin ja poikin.
Oulussa toiminta vaikuttaa suunnitelmalliselta ellei ihan suunnitelmataloudelliselta. Siitä voi löytyä se pieni ero yrittäjien mielikuviin.
Oulussa ja Seinäjoella suurin puolue on Suomen Keskusta. Oulua on kutsuttu joskus keskustalaisen politiikan kaupunkilaboratorioksi.
Miten me hiiret olemme käyttäytyneet? EK:lle huonosti.