Työnsä aloittava Jyrki Kataisen hallitus saattaa jäädä historiaan ei niinkään talous-, ulko- tai Eurooppa-poliittisista linjauksistaan kuin kuntarakenteen uudistuksesta. Hallitusohjelma on monessa kohtaa aikomusten ja pyrkimysten höttöä, mutta kuntapolitiikassa tavoitteet ovat selvät: hallitus panee liikkeelle uudistuksen, jossa kunnan perusmalli on työssäkäyntialue. Tavoitteen toteutuminen tietäisi lukuisten nykyisten kuntarajojen katoamista.
Suomessa on nyt 336 kuntaa. Hallitusohjelma ei kerro, mikä on Kataisen hallituksen tavoite kuntien määrästä. Luvuista ei nyt suostu puhumaan uusi hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunenkaan. Kokoomuksen maaliskuussa julkistaman kuntaohjelman mukaan Suomessa olisi kuitenkin tulevaisuudessa 100-150 kuntaa. SDP:stä on väläytetty lukemaa 160-170. Yhdessä vaalikaudessa noihin ei päästä, mutta niitä kohti aletaan kulkea.
Vaikka Suomi onkin pitkien etäisyyksien maa, täällä tullaan takuuvarmasti toimeen vähemmillä hallintoyksiköillä. Vertailukohteita voi ottaa vaikkapa muista pohjoismaista. Tanskassa tuli vuonna 2007 voimaan uudistus, jossa kuntien määrä putosi 270:stä 98:aan.
Tanska on toki pinta-alaltaan paljon Suomea pienempi, mutta myös Ruotsissa kansalaisten asioita hoidetaan selvästi suomalaisia suuremmilla kuntayksiköillä. Asukaslukuun suhteutettuna kuntia on siellä puolet vähemmän kuin meillä, noin 290.
Kuntien yhdistämisessä on se kiistaton varjopuoli, että kansalaiset voivat kokea päätöksenteon karkaavan kauas. Pitää kuitenkin kysyä, kuinka paljon iloa läheisestä päätöksenteosta on kunnassa, jossa peruspalvelutkin ontuvat rahapulan takia.
Väestön ikääntyminen vaikeuttaa nykyisen kaltaisten kuntien selviytymistä tulevaisuudessa. Sama huoltosuhteen muutos kiristää valtiontalouttakin. Tässä tilanteessa päätöksentekopaikan siirtyminen kotiportailta vähän kauemmaksi on pienempi paha.
Yksin suuri yksikkökoko ei tietenkään takaa palvelujen tehokasta tuottamista saati laatua. On esimerkiksi esitetty laskelma, jonka mukaan Helsinki maksaa 11 prosentin suuruuslisää raskaasta palvelukoneistostaan. Kun kuntia yhdistetään, on keskeistä, ettei päästetä syntymään hallintopöhöä.
Vaikka uusi organisaatio toteutettaisiin etevästikin, tavoite paremmista palveluista edullisemmin ei toteudu saman tien, kun usean kunnanviraston väki on muuttanut yhden katon alle. Toimintojen viritys iskuun vie useampia vuosia. Sen jälkeen suuruuden etuja on jo lupa nähdä.
Kuntien määrän pudotusta varten aiotaan nyt luoda uusi "rakennelaki". Tavoitteena on poistaa lainsäädännöstä kuntaliitoksia vaikeuttavia tekijöitä.
Kepin käyttöönotto tuskin olisi onnistunut, jos keskusta ja perussuomalaiset olisivat uudessa hallituksessa. Keskustasta on nyt valitettu, että kuntakysymys olisi pitänyt käsitellä parlamentaarisessa komiteassa. Se ei ole tarpeen. Toimeenpanovaltaa käyttävät ne, joille kansa antaa luottamuksensa ja jotka pystyvät yhteisestä linjasta sopimaan.