Nykyisellä kuntarakenteella ei kyetä turvaamaan palveluita. Keskusta on valmis vähentämään kuntien töitä, mutta suhde kuntaliitoksiin säilyy nurkkakuntaisena.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on ottanut ison urakan, jos se kykenee säilyttämään hyvinvointipalvelut samalla kun kuntien lakisääteisiä tehtäviä karsitaan.
Eduskunnassa keskiviikkona käydyssä rakenneuudistuksen tiedonantokeskustelussa tuli selväksi, että kuntien parin miljardin euron alijäämän poistaminen onnistuu vain kuntauudistuksen avulla. Palveluita ei kyetä turvaamaan nykyisen rakenteen vallitessa.
Oppositiopuolue keskusta julkaisi eduskunnan tiedonantokeskustelun alla oman linjauksensa kuntapalveluiden järjestämisestä.
Keskusta on päätynyt laskelmissaan siihen, että kuntien menoissa on jopa kolmen miljardin euron tehostamispotentiaali vuoden 2020 loppuun mennessä.
Kuntakentän mahtipuolueessa tiedetään, ettei tuollaisia summia ole irrotettavissa ilman rajuja rakenteellisia uudistuksia. Silti keskusta varoo kajoamasta kuntarakenteeseen, jota nykyaikaistamalla suuret säästöt olisivat saavutettavissa.
Suuriin menonvähennyksiin toki päästään keskustankin hellimällä tavalla: pannaan osa kuluista valtion piikkiin ja sosiaali- ja terveydenhuolto sairaanhoitopiireille.
Tämä malli johtaisi siihen, että Suomessa olisi vahvoja sairaanhoitopiirejä, joiden demokraattinen valvonta olisi sitä, mitä se sairaanhoitopiireissä on nytkin. Päätösvalta karkaisi entistä kauemmas peruskunnista.
Kun suurimmat rahavirrat kulkisivat sairaanhoitopiirien kautta, kuntien tehtäväksi jäisi tosiarvoinen tekeminen. Näin kuntien itsenäisyydestä muodostuisi kulissi vailla sisältöä.
Hallitus on ajanut kuntauudistusta tiukasti, vaikka hanke on edennyt nihkeästi kuntakentän haratessa vastaan. Osa kunnista on jumiintunut syvälle poteroihinsa, mikä on jarruttanut uudistuksen eteenpäin viemistä. Väkinäinen kiinnostus kuntaliitosselvityksiin vahvisti tämän.
Uudistuksen merkitys on kuitenkin yksiselitteinen: nykyinen kuntarakenne on tullut tiensä päähän eikä sen avulla kyetä turvaamaan palveluita.
Jos kuntarakennetta ei muuteta, edessä on jatkuva verojen korotusten ja lainanoton kasvattamisen tie. Se on kestämätön.
Tänä vuonna on saatu esimakua siitä, kun lähes puolet kunnista korottaa kunnallisveroa ensi vuonna ja keskimääräinen prosentti on jo 20:n tuntumassa. Silti velkataakka kasvaa.
Kunnan tärkeimpiä tehtäviä ovat kansalaisten peruspalveluiden järjestäminen sekä maankäyttö. Pirstaleinen kuntakenttä estää kummankin tehtävän järkevän hoitamisen. Energiaa haaskataan kilpailuun naapurikuntien kanssa.
Palveluiden osalta kuntien vastuut ovat kohonneet niin suuriksi, etteivät pikkukunnat selviydy tehtävistä enää. Tilanne vain hankaloituu, kun väki vanhenee.
Kuntauudistuksessa ei ole kysymys vain rajojen siirtämisestä ja nimen vaihtamisesta, vaan mitä suurimmassa määrin palveluiden järjestämisestä nykyistä kestävämmällä tavalla. Se edellyttää uudenlaisten tekemisen tapojen kehittämistä.