Kun­ta­ra­hoit­ta­ja ei usko krii­siy­ty­mi­seen

Kuntien oman luottolaitoksen Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Pekka Averio ei synkistä näkymistä huolimatta näe kuntien olevan liukumassa kriisiin. Kunnat ovat edelleen lainansaajina nollariskiluokassa ja velkaakin on maailmanmitassa suhteellisen vähän.

Ei paniikkia. Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Pekka Averio ei pidä kuntien velkataakka sinänsä huolestuttavana.
Ei paniikkia. Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Pekka Averio ei pidä kuntien velkataakka sinänsä huolestuttavana.
Kuva: Jouni Knihtilä

Kuntien oman luottolaitoksen Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Pekka Averio ei synkistä näkymistä huolimatta näe kuntien olevan liukumassa kriisiin. Kunnat ovat edelleen lainansaajina nollariskiluokassa ja velkaakin on maailmanmitassa suhteellisen vähän.

Averio allekirjoittaa kuitenkin esimerkiksi kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) varoittavat puheet kuntien ongelmista ja on samaa mieltä myös muiden kunta-alan asiantuntijoiden kanssa siitä, että talouden tasapainottamiseksi on tehtävä rohkeita ja kipeitäkin ratkaisuja.

"Mutta pitkällä aikavälillä ratkaisut varmasti myös löydetään", hän uskoo.

Kansainväliset luottoluokittajatkaan eivät pidä tilannetta huolestuttavana. Moody´sin pääanalyytikko on Averion mukaan on viitannut 1990-luvun lamaan, josta selviytyminen on vakuuttava menestystarina maailmassa.

Yleinen mittari kuntien velkaantumisasteen määrittelyssä on lainamäärä suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt), ja se näyttää vielä kohtuulliselta. Velkamäärä on vaihdellut 1980-luvun alusta tähän päivään 3-6 prosentin välillä bkt:sta. Nyt se on alle 5 prosenttia, kun viime vuosikymmenen lamavuosina luku oli korkeampi. Ruotsissa kunnat ovat suomalaisia kuntia velkaisempia.

"Meillä on kohtalaisen vähän velkaa absoluuttisesti ja suhteellisesti, eikä velan nousu nykyisestä ole vielä merkittävää. Perusongelma on tulojen ja menojen kasvun epäsuhta. Tämä kehityksen katkaiseminen on tärkeämpää kuin tuijottaminen velkamäärään sinänsä."



Kunnat nollariskiluokassa


Kuntarahoitus ei ole lähtenyt reittaamaan kuntia eli kaikki kunnat saavat periaatteessa samanlaisen lainan samalla hinnalla. Vuoden 2007 alusta muuttumassa oleva pankkien vakavaraisuusjärjestelmä muuttaa vakavaraisuusmääräyksiä rahoittajien osalta. Yksityisten ihmisten asuntoluottojen marginaalit ovat jo nyt ennakoivasti tippuneet.

"Kunnille tämä ei tuo suurta muutosta, kunnat tulevat edelleen säilymään nimellisesti nollariskiluokassa."

Kuntarahoitus Oyj on kuntien ja Kuntien eläkevaakutuksen omistama kuntasektorin luottolaitos. Taseella (5,6 miljardia euroa) mitaten se on Suomen neljänneksi suurin rahoituslaitos. Kuntien lainoista sillä on 40-50 prosentin markkinaosuus, tällä hetkellä prosentti on lähempänä 40:ää. Averio pitää markkinaosuutta riittävänä.

Lapin läänissä Kuntarahoitus on suhteessa vieläkin merkittävämpi kuntien lainoittaja, Lappiin se myöntää luottoja keskimäärin enemmän kuin muuhun maahan. Viime vuoden lopulla sen myöntämiä lainoja oli Lapissa eniten Kemissä ja toiseksi eniten Rovaniemellä. Kemi komeilee myös maan kaupunkien kärkipäässä lainataakallaan.

"Kuntarahoituksen osuus koko Lapin peruskuntien lainakannasta oli 43 prosenttia. Suomen kunnilla oli kaikkiaan lainaa 2004 tilinpäätöksien ennakkotietojen mukaan noin 1 170 euroa asukasta kohden. Tästä Kuntarahoituksen myöntämien lainojen osuus oli noin 30 prosenttia", Averio kertoo.

Kuntarahoitus piti tiistaina ajankohtaisseminaarin Kemissä Kemin ja sen naapurikuntien rahoituksesta päättäville.

Ilmoita asiavirheestä