Pohjois-Suomen kuntien ja kaupunkien palkkalistoilla olevat säilyttivät hyvin asemansa syksyn kunnallisvaaleissa.
Kalevan keräämien tietojen mukaan pohjoisen isoimmissa kaupungeissa voimasuhteissa ei tapahtunut isompia heilahteluja. Osassa pieniä kuntia aiemminkin vahvasti edustettuna olleet kuntapalkansaajat kahmivat yhä lisää valtuustopaikkoja.
Esimerkiksi Pyhännällä 17 valtuustopaikasta lähes puolet valtasi kunnan palkkaa nauttiva edustaja. Henkilöstöön kuuluvia valtuutettuja on kahdeksan, lisäystä kuluvaan vaalikauteen on kaksi paikkaa.
Valtuustopaikkojaan lisänneessä Oulussa kaupungin väen osuus pysyi suunnilleen samana. Ensi vuoden alusta työnsä aloittavassa 67 hengen valtuustossa istuu kahdeksan kaupungin palkkalistoilla olevaa poliitikkoa.
Rovaniemellä edustus säilyy myös ennallaan. Kaupunginvaltuuston 51 paikasta 16 on joko kaupungin tai kuntayhtymän palveluksessa.
Kemissä kaupungin oman väen osuus edelleen vahva, vaikka vähenee parilla prosentilla. Valtuustoon tulee ensi kaudeksi 13 kaupungin leivissä olevaa kunnallispoliitikkoa, eli kolmannes valtuutetuista.
Pikkukaupungeissakin
entinen tahti
Pienemmissä kaupungeissa Ylivieskassa, Kuusamossa ja Kajaanissa voimasuhteet pysyivät suunnilleen samana. Kaupunkien henkilöstöä valtuustojen jakkaroilla istuu ensi vaalikaudellakin noin kolmannes.
Pyhännän kunnan hallintojohtaja Liisa Karppinen arvioi varovasti kunnallisvaalien tulosta. Hänen mukaan palkansaajien edustus on ollut vahva jo pidemmän aikaa.
Pyhännällä, kuten muillakin pohjoisen pienillä kunnilla on edessään hankalia säästöpäätöksiä. Karppisen mukaan koulu- ja sosiaalipuolella edessä on leikkauksia.
"On vähän vaikea arvioida, mutta saattaa olla, että valtuutettujen oma työpaikka voi vaikuttaa päätöksiin. En tiedä, miten pystyvät olemaan valtuutettujen roolissa", Liisa Karppinen pohtii.
Alueelliset erot
pysyvät suurina
Suomen kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo, että valtakunnallisesti vaalitulosta on vielä hankala arvioida. Se on kuitenkin hänen mukaan selvää, että alueelliset erot pysyvät suurina.
Kunnittain erot johtuvat poliittisista voimasuhteista. SDP ja vihreät ovat kovimpia kuntapuolueita, joiden edustajista neljännes on kuntien tai kaupunkien palkkalistoilla. Valtakunnallisesti keskustalla kuntien palkkalistoilla on 11 ja kokoomuksella 15 prosenttia valtuutetuista.
Toinen ilmiö on se, että valtuustoissa istuvista kuntien palkansaajista 58 prosenttia on naisia.
Marianne Pekola-Sjöblom ei ole huolissaan kuntien päätöksenteosta. Hän muistuttaa, että valtuustoissa istuva "oman kunnan joukko" on ammattijakaumaltaan hyvin heterogeeninen.
Kahdella tuolilla istuminen on koettu hankalaksi ongelmaksi, johon ei kuitenkaan ole löydetty ratkaisua.
"Voi olla, että päätöksenteko vaikeutuu, jos kuntapuolue on liian suuri", Pekola-Sjöblom myöntää.
Hän muistuttaa, että valtuuston paikkajakaumaa tärkeämmässä roolissa on käytännön työtä hoitavat kaupunkien ja kuntien hallitukset. Marianne Pekola-Sjöblom arvioi, että hallituspaikkojen jaolla päätöksentekoon voidaan vaikuttaa tehokkaammin, vaikka isoimmissa asioissa ylintä valtaa käyttää valtuusto.
Kuntalain mukaan hallituksissa kuntien henkilöstön edustus saa olla korkeintaan 49 prosenttia, eli alle puolet.