Kuntaliitto arvioi, että hallituksen kuntien palveluihin varaama 250 miljoonaa euroa jää aivan liian pieneksi tarpeeseen nähden. Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen laskee, että kunnat tarvitsisivat hallituskaudella rahaa 700 miljoonaa euroa, kun kaikki korvausinvestointitarpeet otetaan huomioon.
Myös Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne on arvostellut hallitusohjelman niukkuutta kunnille. Hänen mukaansa hallitusohjelman mukainen lisärahoitus ei riitä ohjelman toteuttamisesta kunnille aiheutuviin menoihin.
Kietäväinen arvostelee, että perusopetukseen varattu erillinen 80 miljoonaa euroa ei auta tilannetta.
"Palvelutason ylläpitämiseen rahaa tarvitaan paljon enemmän, se on aivan selvä. Hallitusohjelman varaama rahoitus ei riitä, koska se asettaa kunnille monia uusia velvoitteita. Esimerkiksi tasa-arvotuloratkaisun vaikutukset voivat olla arvaamattomia", Kietäväinen sanoo.
Isot kaupungit
pärjäävät
Kuntaliiton saamien tuoreiden tilastojen mukaan kuntien talous näyttäisi kohenevan. Kietäväinen korostaa, että kokonaistilasto ei kerro kunnissa entisestäänkin yltyvää alueellista epätasa-arvoa.
Numeroiden mukaan viime vuoden tilinpäätöksissä kuntien vuosikate on noin 1,7 miljardia euroa, joka on 200 miljoonaa euroa enemmän kuin alkuvuoden tilinpäätösarviot kertoivat.
"Se, että kuntatalous näyttäisi parantuneen jonkin verran, johtuu yksinomaan suurten kaupunkien hyvästä tuloksesta. Alle 40 000 asukkaan paikkakunnat ovat lähestulkoon kaikki pakkasen puolella. Lisäksi suurilla kaupungeilla on rasitteena suuret investoinnit", Kietäväinen arvioi.
Pohjois-Suomessa ainoita plussalle jääviä paikkakuntia ovat Oulu ja Rovaniemi. Utsjoen, Pelkosenniemen ja monen muun syöksykierre jatkuu. Kemi on saanut julkisuutta heikentyneestä taloudestaan viime päivinä.
Valtionosuutta
kasvatettava
Myönteisinä linjauksina Kietäväinen pitää valtionosuuden kasvattamista 50 prosenttiin kuntien uusista tai laajennetuista tehtävistä. Nyt valtionosuus on kolmasosa, ja lopuista kahdesta kolmasosasta kuntien on vastattava itse.
Hyvänä hän pitää myös sitä, että suoranaisia uusia tehtäviä kunnille ei aseteta. Kun rahaa ei ole riittävästi, asiat täytyy hoitaa jollakin muulla tavalla. Opetusministeriöllä on myös omat vaateensa, miten kunnissa säilytetään opetuksen laatu.
"Kunnissa on mietittävä muita mahdollisuuksia kuin esimerkiksi ryhmäkokojen suurentaminen perusopetuksessa. Sekin aiheuttaa kunnille kustannuksia, että vaatimusten mukaan turvataan maksimiryhmäkoot", Kietäväinen sanoo.
Parjanteen mukaan kuntatalouden kunnossa pitäminen vaatii jatkuvaa palvelujen tuottavuuden lisäämistä, eikä kunnille tulisi antaa uusia velvoitteita.
Kietäväinen sanoo, että tässä suhteessa hallituksen yleislinja on hyvä ja realistinen. Kuitenkaan kaikkia ohjelmaan sisältyviä uusia kirjauksia ei voi vielä hinnoitella, ja niiden vaikutukset kuntatalouteen ovat epäselviä.
Keskustalainen Kietäväinen ja sosiaalidemokraattinen Parjanne kiittävät molemmat sitä, että kunta-asiat ja niiden hallinnon kehittämistehtävät on siirretty valtiovarainministeriöön. Näin rahoituksen ja tehtävien järjestely on nykyistä selvempää.