Uudet kuntapäättäjät ovat aloittaneet luottamustehtävissään. Maakuntauudistuksen jälkeen suuri osa kunnille jäävistä tehtävistä liittyy lapsiin ja lasten hyvinvoinnin turvaamiseen.
Esimerkiksi päivähoitoon, esiopetukseen, peruskoulutukseen, lukioon, nuorisotyöhön, kulttuuri- ja liikuntapalveluihin, yhteisöllisyyden edistämiseen ja kaavoitukseen liittyvät päätökset vaikuttavat kunnassa asuviin lapsiin.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa kuntapäättäjiä. Sopimuksen toteuttaminen edistää kunnan jokaisen lapsen ihmisoikeuksia ja hyvinvointia.
Kunnan tulee sitoutua virallisesti kuulemaan lapsia ja nuoria kaikessa päätöksenteossa. Lasten ja nuorten on päästävä osallistumaan itseään koskevaan päätöksentekoon niin päiväkodissa ja koulussa kuin koko kunnan tasollakin.
Osallistumisesta pitää tehdä lapsille helppoa ja luontevaa, esimerkiksi lisäämällä selkokielisyyttä. Lasten ja nuorten ryhmillä pitää olla oikeus olla läsnä ja kertoa näkemyksistään muun muassa kunnanvaltuustossa ja kaikissa lautakunnissa.
Lapsen etu tulee huomioida kunnallisessa päätöksenteossa. Ainakin kaikissa suoraan lapsia koskevissa päätöksissä tulee tehdä lapsivaikutusten ennakkoarviointi, jonka avulla selvitetään, miten eri päätösvaihtoehdot vaikuttavat lapsiin. Tällöin myös lapsia itseään pitää aina kuulla.
Lapsen etu pitää ottaa huomioon kaikkien lapsille tärkeiden tilojen, esimerkiksi koulujen suunnittelussa. Tilojen tulee olla turvallisia ja esteettömiä kaikille lapsille.
Kunnassa tulee kehittää seurantaa siitä, kuinka paljon eri väestöryhmiin, kuten lapsiin, käytetään rahaa. Seurannan avulla tiedetään, kuinka paljon resursseja lapsiin kohdennetaan.
Jokaiselle lapselle tulee taata yhdenvertaiset mahdollisuudet. Lasten syrjäytymistä tulee ehkäistä ja hyvinvointi- ja terveyseroja kaventaa. Esimerkiksi paperittomillekin lapsille tulee järjestää terveydenhuolto.
Kaikessa palvelujen järjestämisessä pitää huomioida yhdenvertaisuus, lasten moninaisuus ja erilaiset tarpeet. Palveluiden on esimerkiksi oltava myös vammaisten lasten saavutettavissa.
Kunnan työntekijöiden osaamista lapsen oikeuksista on vahvistettava. Opettajien on saatava lisäkoulutusta yhdenvertaisuuden edistämisessä, syrjintään ja kiusaamiseen puuttumisessa sekä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksessa.
Lapsen oikeudet muistetaan juhlapuheissa, mutta näkyvätkö ne myös päätöksenteossa ja arjessa? Äänestäjä voi vaikuttaa muulloinkin kuin vaalien aikaan. Omaan valtuutettuun kannattaa olla yhteydessä, jos juhlapuheet eivät muutu toiminnaksi.
Johanna Laaja
kotimaan vaikuttamistyön asiantuntija
Suomen UNICEF ry
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.