Perjantaina Vaalassa vieraillut hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.) sai kuulla, että pitkään talousvaikeuksissa kamppailleilla keskisen Oulun läänin kunnilla menee nyt jo hieman paremmin. Ministerille muistutettiin, ettei talous ole kääntynyt parempaan päin ilman kovia säästöjä ja verojen korotuksia. Vaalan lisäksi Kiviniemelle kertoivat kuulumisiaan Utajärven, Kestilän, Paltamon ja Puolangan edustajat.
Kiviniemi vakuutti olevansa selvillä niin kuntien kuin Kainuun maakunnankin vaikeuksista. Kuntien palvelurakennetta onkin hänen mukaansa uusittava nyt, jotta ne pystyvät huolehtimaan tehtävistään myös jatkossa.
"Kuntien valtionosuudet ovatkin kasvussa, mutta täytyy muistaa, että negatiivisen vuosikatteen kuntia on edelleen noin 40", Kiviniemi totesi.
Kuntaministeri on hyvillään kymmenistä toteutumassa olevista kuntaliitoksista, muttei näe kuntien yhdistymistä ainoana ratkaisuna. Järkevät kuntien yhteistoiminta-alueet kelpaavat myös.
"Laissa ei ole sanktioita sellaisia tapauksia varten, ettei yhteistoiminta-alueita saada muodostetuksi. Uskon ja toivon, ettei niitä tarvitakaan, vaan asiat järjestyvät neuvotellen. Tarvittaessa valtio toki istuu mukaan neuvottelupöytään."
Hankalat kertoimet
Kiviniemi ei luvannut valtion ehdotonta apuun tuloa kuntaverojen nousua vastaan. Poikkeuksellisen harvaan asuttujen kuntien ongelmat luvataan kuitenkin tarkastella huolellisesti, kun valtionosuusjärjestelmää uudistetaan.
"Valtion rahaa jaetaan varmasti tulevaisuudessakin erilaisten kerrointen mukaan. Oikeudenmukaisten kerrointen löytäminen vain on todella vaativaa. Kun joku voittaa, joku toinen häviää", ministeri muistutti.
Vaalan kunnanjohtaja Veikko Tossavainen toivoi, etteivät tulevat valtionosuusuudistukset vedä mattoa jalkojen alta niiltä kunnilta, jotka suurin uhrauksin ovat saamassa talouttaan kuntoon. Esimerkiksi Vaalassa on melko nopeassa tahdissa lopetettu viisi kyläkoulua.
Sosiaali- ja terveyspuolen valtionosuuksien jako kunnille niiden todellisten kustannusten mukaan on Kestilän kunnanjohtaja RaimoTievan mukaan oleellinen asia, jotta suurten kansansairauksien synkimmätkin kunnat voivat selviytyä. Ministeri lupasi, ettei kuntien erilaisuutta unohdeta.
Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi toivoi pysyvyyttä vesivoiman kiinteistöverotukselle ja tukea Oulu-Kajaani -vyöhykkeen kehittämiseen.
Hyvää ei riitä kaikille
Paltamon kunnanjohtaja Arto Laurikainen ja Puolangan kunnanjohtaja Seppo Rajala vaativat nykyistä huolellisempaa selvitystyötä harkinnanvaraisia valtionavustuksia jaettaessa. "Pienelle kunnalle pienestäkin avustuksesta voi olla suuri hyöty", Laurikainen totesi.
Seppo Rajala muistutti, että syrjäisyydestä kärsiviä kuntia on muuallakin kuin Lapissa. "Kehitys jakaantuu Kainuussakin kovin epätasaisesti. Ei Puolanka hyödy esimerkiksi Talvivaaran kaivoksesta."
Vaala, Kajaani ja Sotkamo toivat muistiossaan esille Valtatie 22:n kehittämisen tärkeyden. Oleellinen toimi olisi niiden mielestä tien oikaisu eli Oulujärven maisematien rakentaminen. Oulun ja Kajaanin väliä 25 kilometriä lyhentävä tie on mukana ympäristöministeriön käsittelyssä olevassa Kainuun maakuntakaavassa.