Oulunsalo Kuntaliitto vaatii, että valtion ja kuntien kustannusjaon tarkistuksesta kertyneet 500 miljoonaa euroa on maksettava kunnille heti tai ainakin etupainotteisesti. Tänään hallituksen käsittelyyn tuleva lakiesitys on tiettävästi takapainotteinen siten, että suurimmat palautukset tulevat vasta vuosina 2007 ja 2008.
"Lain mukaan tarkistukset tulisi maksaa heti, ja niiden myöhentäminen edellyttää lainmuutosta", yksikön päällikkö Martti Kallio Kuntaliitosta kertoo.
Keskiviikkona Oulunsalossa kuntien talousarviopäivillä puhunut Kallio vaatii, että opetusministeriön tarkistukset pitää maksaa tasaisesti kahtena ja muut tarkistukset neljänä vuonna. Se merkitsee, että kunnille tulisi maksaa vuosittain vuonna 2005 ja 2006 noin 160 miljoonaa ja vuosina 2007 ja 2008 noin 90 miljoonaa euroa.
"Kyse on kunnille lain mukaan kuuluvasta rahasta, joka on tavallaan kuntien laina valtiolle", Kallio perustelee kiireellisyyttä.
Valtionosuuslain mukaiset tarkistusrahat ovat kasvaneet 300 miljoonasta noin 500 miljoonaan euroon kolmessa eri tarkistuslaskelmassa. Kesäkuun yllätyspotissa tarkistukset nousivat 65 miljoonalla eurolla ja loppu reilun 140 miljoonaa euron nousu tuli viime ja tämän viikon tarkistuksissa.
Kaikkiaan neljänä vuonna maksettavat tarkistukset ovat yhteensä kymmenen prosenttia kuntien yhden vuoden valtionosuuksista.
Kuntaliittoa närästää budjetissa muun muassa se, että verotulojen tasauksesta napsahtaa kunnilta valtiolle 155 miljoonaa euroa. Kustannustason nousua ei oteta huomioon valtionosuuksissa kokonaan. Siitä kunnille aiheutuneet tappiot ovat olleet vuodesta 2000 lähtien 238 miljoonaa euroa, eli puolet kuntien tarkistusrahoista.
Kuntaliitto ei katso hyvällä sitä, että vastuuta työmarkkimatuesta ollaan työntämässä kunnille. "Paljon parempi vaihtoehto on tyovoimahallinnon, kuntien ja Kelan palvelupisteet."
Tyrnävällä ei helpota
Kallion mielestä valtion budjettiesitys on Pohjois-Suomen kunnille myönteinen, koska valtionosuudet nousevat kohtuullisesti, ja valtionosuuksilla on pohjoisen kunnille iso merkitys.
Tyrnävän kunnanjohtaja Jarmo Ronkainen kuitenkin uskoo, että kunnan tilanne ei ainakaan helpota. "Kunnan talous on kohtuullisessa kunnossa, mutta tilanne kiristyy tänä vuonna. Ennen kaikkea verotulojen kasvu on hidastunut."
Ronkainen sanoo, että kunnan käyttötalousmenojen kasvu on mahdotonta rajoittaa kasvavassa kunnassa tasapainolaskelmien mukaiseen neljään prosenttiin vuodessa. Palkkojen nousut ja erikoissairaanhoitomenojen kasvu ovat tähän suurimmat syylliset.
Myös valtionosuuksien kasvu jää kunnassa laskelmien viiden prosentin alle. Ensi vuoden valtionosuudet näyttävät ennusteiden mukaan kasvavan vain pari-kolme prosenttia.
Kuntaliiton järjestämät Talousarviopäivät keräsivät Oulunsaloon 50 kuntien talousihmistä.