Oulu
Kuntaliitto ei hyväksy opetusministeriön työryhmän esitystä kaikkien peruskoulun ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden oikeudesta kouluilla järjestettävään aamu- ja iltapäivätoimintaan. Opettajien ammattijärjestö OAJ puolestaan pitää esitystä epärealistisena.
"Olemme eri mieltä subjektiivisesta oikeudesta, jonka mukaan kaikilla ykkös-kakkosluokkalaisilla olisi oikeus tulla viitenä päivänä viikossa päivätoimintaan, vaikka isä tai äiti olisi kotona. Lähdemme siitä, että toimintaa järjestetään tarpeen mukaan niille, joita vanhemmat eivät pysty hoitamaan. Korostamme vanhempien ensisijaista kasvatusoikeutta ja -vastuuta", sanoo erityisasiantuntija Anna-Maija Haliseva-Lahtinen Kuntaliitosta.
Oulun kaupungin opetuslautakunnan puheenjohtaja Paavo Moilanen (kesk.) pitää lähtökohtaisesti arvokkaana, ettei lasten tarvitsisi olla yksin.
"Päivätoimintaa pitäisi järjestää tarpeen mukaan, jolloin sitä saavien lasten määrä olisi paljon pienempi. Lähtisin juuri tästä, sillä se olisi kuntien kannalta luontevampi asia ja helpompi toteuttaa."
Kunnat eivät halua yksin vastuuta
Työryhmän tiistaina opetusministeri Maija Raskille (sd.) jättämässä ehdotuksessa valtioneuvoston periaatepäätökseksi esitetään, että kunnat vastaavat ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden päivittäisen- ja kerhotoiminnan järjestämisestä.
Eriävän mielipiteen esityksestä jättänyt Kuntaliitto tyrmää kunnille yksistään sälytetyn iltapäivätoiminnan järjestämisvelvollisuuden.
"Erilaisten järjestöjen, seurakuntien ja organisaatioiden pitäisi yhdessä kunnan eri hallintokuntien kanssa järjestää hoitoa sitä tarvitseville. Kunta voisi koordinoida", Haliseva-Lahtinen huomauttaa.
Hänen mielestään kuntien vetäminen vastuullisiksi hävittäisi myös kolmannen sektorin toimijoilta mahdollisuuden koululaisten kerhotoiminnan järjestämiseen. Tällä hetkellä eri järjestöt vetävät iltapäiväkerhoja 37 000 lapselle.
"Siellä olevat sponsorirahat, esimerkiksi Raha-automaattiyhdistykseltä, siirtyisivät verovaroilla kustannettavaksi. Samoin verovaroista kustannettaisiin hoito niille lapsille, joiden vanhemmat ovat kotona."
Kerhotoiminnan järjestäminen toisi lähes 300 miljoonan euron kustannukset. Kuntaliitto muistuttaa, että ennusteiden mukaan kuntatalous kääntyy alijäämäiseksi ensi vuonna, eikä kunnilla ole voimavaroja toteuttaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa.
"Sehän tietäisi veroprosentin nousua", Haliseva-Lahtinen varoittaa.
OAJ:n mielestä työryhmän ehdottama malli on liian kallis, varsinkin kun opetustoimi ja päivähoito painivat nytkin säästöjen keskellä. OAJ kummastelee myös ehdotuksen perusteita. Järjestön mielestä työryhmä ei ole osoittanut selkeästi sitä, miten perheet ovat ratkaisseet iltapäivähoidon ja mitkä ovat niiden tarpeet.
Ehdotetun mallin sijaan OAJ panostaisi koulujen kerhotoimintaan, joka tukisi sen mielestä paremmin oppimistavoitteita ja yleistä koulussa viihtymistä.
Lääninhallitus kannustaa kouluja kerhotoimintaan
Kouluneuvos Esko Lämsä Oulun lääninhallituksesta muistuttaa, että viime aikoina kuntia on rasittanut vähentyneet valtionosuudet ja lisääntyneet tehtävät. Lisäksi kunnille ollaan sälyttämässä muutenkin lisää oppilashuoltoon liittyviä tehtäviä, kuten homekoulujen remontointeja ja opiskeluturvallisuuden parantamista.
Lämsäkin epäilee kuntien taloudellisia mahdollisuuksia ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden päivätoiminnan järjestämiseen.
"Kuulostaa myös liian rajulta, että koululaisten päivätoiminta-aika sisällytettäisiin oppivelvollisuuteen. Kyllä sen pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen, sillä muuten se ei istuisi opettajien työaikaan."
Lääninhallitus kuitenkin kannustaa kouluja kerran viikossa järjestettävään kerhotoimintaan. Lamavuosina vähennettiin paljon kerhoja, ja niihin voi nykyään osallistua vain 15 prosenttia oppilaista.
"Kolmas-yhdeksäsluokkalaisten oikeus viikoittaiseen kerhotoimintaan on kannatettava ehdotus, eikä kohtuuton vaatimus."
Nykyistä koululaisten päivätoimintaa pitäisi Lämsän mielestä ilman muuta keskitetysti koordinoida.
"Järjestäjiä on hyvin monenlaisia, eivätkä kaikki varmaan ole asianmukaisesti koulutettuja. Ei ole hyvä, että rahaa ripotellaan eri tahojen, kuten nuoriso- ja liikuntatoimen kautta."