Pääkirjoitus

Kun­ta­liit­to jakoi vanhaan malliin

Kuntaliitto jatkaa johtajavalinnoissaan poliittisten läänitysten vastenmielistä perinnettä.

Kuntaliitto jatkaa johtajavalinnoissaan poliittisten läänitysten vastenmielistä perinnettä. Liiton odotetaan olevan korkeinta johtoa myöten mitä suurimmassa määrin kuntia tukeva asiantuntijaorganisaatio eikä poliitikkojen tai entisten poliitikkojen suojatyöpaikka.

Poliittisten nimitysten pitkälle perinteelle on korkea aika panna piste. Mutta mikä saa pelin loppumaan, kun vanhat puolueet pitävät kiinni saavutetuista asemistaan ja kannatustaan nostaneet perussuomalaisetkin odottavat vain hetkeä päästä jaolle?


Poliittisilla nimityksillä halveksitaan asiantuntemusta. Moni pätevä hakija ei edes tavoittele tehtäviä, joihin tietää vaadittavan tietyn puolueen jäsenkirjaa.

Poliittisia nimityksiä puolustellaan hämäävästi sillä, ettei jäsenkirja saisi olla valinnan este. Puoluejäsenyys ei tietenkään oikeuta syrjintään, mutta poliittisella näkemyksellä ei pitäisi olla mitään tekemistä koko asian kanssa.

Kun oikeanvärisen jäsenkirjan omistava menee muiden edelle, voidaan puhua perustuslain hengen vastaisesta syrjinnästä.

Toinen merkittävä seikka poliittisiin valintoihin liittyy organisaatioiden paisumiseen. Kuntaliitto on tästä erinomainen esimerkki.

Kuntaliiton hallinto on kaksijakoinen: kunnallisvaalien tuloksen perusteella valitaan luottamusmiehistä koostuvat poliittiset toimielimet, ja niiden lisäksi on 230 henkilöä käsittävä palkollisten joukko.

Luottamusmiehet valitaan poliittisin perustein. Miksi samalla tavalla toimitaan myös korkeinta johtoa nimitettäessä?

Tämä vain kasvattaa hallintoa, kun merkittävien puolueiden pitää saada omia edustajiaan johtopaikoille. Samalla palkollishallinnosta, jonka pitäisi olla asiantuntijaorganisaatio, tehdään puolueista riippuvainen poliittinen toimija.

Kuntaliiton hallitus toimi juuri tällä tavalla valitessaan uudeksi toimitusjohtajaksi entisen kokoomusministerin Jari Koskisen Kelan toimitusjohtajaksi siirtyneen kokoomuslaisen Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman tilalle ja varatoimitusjohtajaksi eduskunnasta pudonneen sosiaalidemokraatti Hanna Tainion eduskuntaan paluun tehneen puoluetoverinsa Tuula Haataisen tilalle.

Muihin puolueisiin kuuluvilla ehdokkailla ei ollut tällä kertaa, saati puolueeseen kuulumattomilla, Kuntaliiton nimityspelissä mitään mahdollisuuksia.

Vaikka valinnat tehtiin Kuntaliiton hallituksessa, ne eivät anna hyvää esimakua uuden hallituksen aikana noudatettavasta nimityspolitiikasta. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi ennen eduskuntavaaleja, että poliittisten nimitysten aika on ohi. Perussuomalaiset vastustaa puolueena niitä, mutta puolueesta on esitetty myös, että sen pitäisi saada osansa.


Kuntaliiton johtajien valintatapaa voidaan pitää osana hyvä veli -verkostoa, jota puolestaan luonnehditaan suomalaisena ilmentymänä korruptiosta.

Tähän liittyy asian valmistelu pienessä piirissä suljettujen ovien takana niin kuin nyt tehtiin.