Kun­ta­liit­to esittää opin­to­se­te­lei­den käyt­töön­ot­toa

Kuntaliitto esittää opintoseteleitä yhdeksi tulevaisuuden rahoitusvaihtoehdoksi kunnallisiin oppilaitoksiin.

Kuntaliitto esittää opintoseteleitä yhdeksi tulevaisuuden rahoitusvaihtoehdoksi kunnallisiin oppilaitoksiin. Lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen pitäisi Kuntaliiton uuden sivistyspoliittisen ohjelman mukaan myös perustua opintosuorituksiin, ei opiskelijoiden määrään.

Kunnat saisivat näin valtionosuutta esimerkiksi opiskelijoiden suorittamien opintoviikkojen perusteella.

Maanantaina julkistettuun ohjelmaan on kirjattu Kuntaliiton koulutus- ja kulttuuritavoitteet vuoteen 2010 asti. Esimerkiksi kirjastojen peruspalvelut halutaan säilyttää jatkossakin maksuttomina, mutta asiakkaiden yksilöllisestä avustamisesta tiedonhaussa voitaisiin periä maksu.

Koko sivistystoimen rahoitusjärjestelmä pitäisi ohjelman mukaan uudistaa ennen vuotta 2010 yhdellä kertaa, ei erillisten yksittäisten uudistusten tietä.

Uudistuksessa kuntien kaikki valtionosuudet halutaan yhden ministeriön vastuulle sen sijaan, että opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö toimivat itsenäisesti omilla alueillaan.

"Kuntaliiton mielestä tämä on johtanut siihen, ettei kukaan seuraa keskitetysti kuntien velvoitteita ja niihin tarkoitetetun rahan riittävyyttä", selvittää opetus- ja kulttuuriyksikön päällikkö Anneli Kangasvieri.

Kuntaliiton linjausten mukaan kunnissa tarvitaan kannustavaa palkkapolitiikkaa opettajien ja muun henkilökunnan riittävyyden varmistamiseksi. Ohjelmassa toivotaan mm. uusia työaika- ja palkkauskokeiluja.

Koulutien alkuvuosiin ohjelma suosittaa nykyistä yksilöllisempää linjaa. Esiopetuksesta sekä peruskoulun 1.–2. luokista halutaan yhtenäinen kokonaisuus, jonka päätteeksi oppilaan taidot arvioitaisiin.

Kolmannelle luokalle siirryttäisiin vasta, kun alkuopetuksen tavoitteet olisi saavutettu. Tarvittaessa alkuopintoihin otettaisiin vuoden aikalisä. Toisaalta nopeasti edistyvät lapset voisivat suoriutua esi- ja alkuopetuksesta kahdessa vuodessa, hahmotellaan Kuntaliitossa.

Yksilöllisyyttä pitäisi suosia myös myöhempinä vuosina niin, että oppilas voisi edetä opetussuunnitelmaa pidemmälle ja suorittaa sellaisiakin lisäopintoja, jotka hyväksyttäisiin suorituksiksi peruskoulun jälkeisiessä oppilaitoksessa. Toisaalta erityistä tukea tarvitseville oppilaille pyrittäisiin turvaamaan riittävän vahvat tukitoimet riittävän varhain.

Kuntaliitto toivoo, että jokainen kunta tekisi oman yhteisten linjausten pohjalta oman sivistyspoliittisen ohjelmansa, jossa määriteltäisiin kunnan opetus- ja kulttuuritoimen strategia. Strategiaan tulisi liittyä myös suunnitelma siitä, miten sen onnistumista arvioidaan.

Ilmoita asiavirheestä