Kemi Kuntien yhteistyö laajenee Kemi-Tornion alueella askel askeleelta, mutta kuntaliitosten esiin nostaminen saa monet päättäjät vastakarvaan. Näin siitä huolimatta, että tuoreen mielipidetutkimuksen perusteella valtaosa asukkaista suhtautuu liitoksiin periaatteessa myönteisesti.
Alueen innokkain kuntien yhteenliittäjä on ollut perinteisesti Kemi, joka olisi jo takavuosina ollut valmis panemaan velat ja saavat yhteen Keminmaan kanssa. Keminmaa ei ole ollut naapurinsa ylimielisiksi kokemista naimapuuhista kuitenkaan kiinnostunut, eikä se halua edes selvittää kuntaliitosten etuja ja haittoja nyt, kun asia on taas nostettu pöydälle.
Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus esitti kesäkuussa jäsenkuntiensa valtuustoille, että ne päättäisivät laatia kuntaliitosselvityksen. Esitys perustuu mielipidetutkimukseen, jossa alueen asukkaiden enemmistö katsoo kuntaliitokset tarpeellisiksi.
Torniossa ei ole otettu vielä asiaan kantaa ja Keminmaan kunnanhallitus päätti äänestyspäätöksellä, ettei asiaa viedä valtuuston puntaroitavaksi. Kemiläisiä nihkeys ja vastarinta harmittavat.
"Hämmästyttävää, ettei tällaista avainkysymystä viedä demokraattisesti valitulle valtuustolle", Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Marketta Korrensalo huomauttaa.
Keminmaan kunnanjohtaja Raimo Venäläinen on perustellut kielteistä kantaa sillä, että selvitys ei toisi uutta sisäministeriön 1997 teettämään selvitykseen. Kemissä asiasta ollaan toista mieltä ja perustellaan tutkimuksen tärkeyttä muun muassa veroäyreillä, jotka ovat viime vuosina tulleet samalle tasolle.
Kaupunginhallituksen mielestä asia on selvitettävä sen periaatteellisuuden ja laajuuden takia. Kaupunginjohtaja Kalervo Ukkola katsoo, että talousalueella ollaan selkeästi jäljessä valtakunnallisesta asetelmasta. "Ja valtakunnallisesta kilpailukyvystähän tässä on paljolti kysymys." Suomessa on meneillään iso kourallinen yhdistämishankkeita.
Korrensalon mukaan Keminmaa pitää saada mukaan tähän työhön. Selvityksen yhteydessä voitaisiin hänen mielestään haarukoida myös palvelujen taso. "Eri kunnissa ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa palvelujen suhteen."
Kehittämiskeskuksen hallituksella on joka tapauksessa kiperä paikka arvioida se, kannattaako selvitys teettää tilanteessa, jossa osa jäsenkunnista ei sitä halua.