Järvikuntien eli Haapa-, Pyhä- ja Reisjärven sekä Kärsämäen kuntien johtavat virkamiehet saivat maanantaiaamuna purtavakseen kuntajakoselvittäjä Risto Kortelaisen tekemän selvitysaineiston kuntaliitoshankkeesta.
Kuntien valtuustoille muutosselvitys, hallinnon ja palvelujen järjestämissuunnitelma ja kuntajakoselvittäjän esitys julkistetaan torstaina Pyhäjärvellä.
Nyt alkaa tiedotus- ja valmisteluvaihe, joka kestää toukokuun lopulle. Jokaisessa kunnassa järjestetään kuntalaistilaisuudet.
Tavoitteena on, että valtuustot ottavat kuntajaon muutokseen kantaa 18. kesäkuuta.
Selvityksen lopputulos siihen mahdollisesti liittyvine ehdotuksineen on toimitettava sisäasiainministeriölle kesäkuun loppuun mennessä.
Risto Kortelainen ei ota kantaa mahdolliseen kansanäänestykseen, mutta hänen mielestään myös Pyhäjärven on pidettävä tästä aikataulusta kiinni.
Selvä tahtotila
Kärsämäen kunnanjohtaja Riitta Hokkanen muistuttaa, että Suomen kuntien yhdistämishanke on selvä eduskunnan tahtotila.
"Se ei ole enää identiteetti- tai kulttuurinen kysymys, koska asiat menevät eteenpäin uusissa muodoissaan. Suomen liittymisessä EU:hun suurin kysymys oli, että Suomi menettäisi siinä kulttuurisen pohjansa. Jokainen voi nyt tutkia, onko näin käynyt."
Kansanäänestys toisi Hokkasen mukaan liitoshankkeeseen yhden vaiheen lisää, mutta ei poistaisi kuntien yhdistymistä tai uuden kunnan perustamista.
"Valtuustoille jää täysi mahdollisuus tehdä ratkaisu asiasta", hän huomauttaa.
Kärsämäkisten valtuutettujen kantaa kuntaliitokseen tai uuden kunnan muodostamiseen Hokkanen luonnehtii "neutraalin optimistiseksi". Ehdotonta vastustusta ei ole ilmennyt missään vaiheessa.
Paljon vartijoina
Reisjärven kunnanjohtaja Pekka Leppänen toteaa demokratian toimivan. "Pyhäjärvellä on voimakas kansalaisliike." Reisjärvellä ei ole keskusteltu kansanäänestyksen järjestämisestä.
Leppänen huomauttaa, että kaikki valtuustot ovat päättäneet kuntaliitosselvityksen tekemisestä. "Kansanäänestys on Pyhäjärven oma asia. Kunnioitan sen päätöstä."
Valtuutetut ovat Leppäsen mielestä paljon vartijoina. "Kuntaliitos on kovin päätös kunnan historiassa. On katsottava tulevaisuuteen vähintään 20 vuoden päähän. Kuntalaisten hyvinvointi on kyettävä turvaamaan."
"On täysin lainmukaista, että valtuusto päättää asiasta. Kuntalaiset ovat valinneet valtuutetut, joiden arvostelukykyyn he luottavat", Leppänen huomauttaa.
Oman kuntansa valtuuston päätöstä hän ei rupea ennakoimaan. "Yleisötilaisuuksissa on ollut monenlaisia kantoja, myös voimakkaita yhdistymisen puolesta. En pitäisi äänestyspäätöstä ihmeenä."
Haapajärven kaupunginjohtajalle Maija-Liisa Veteläiselle ei ole auennut kansanäänestyksen mielekkyys tässä yhteydessä.
"Ihmiset eivät tiedä käytännössä paljon mitään Paras-lakiesityksen kuvauksia palvelujen järjestämisestä, elinkeinoelämästä, tuloista ja haasteista tulevina vuosina. Kun taustoja ei tunneta, kansanäänestyksellä on mahdotonta ja toivotonta yrittää päättää kuntaliitoskuvioita."
"Kansanäänestykset ovat tunneratkaisuja. Niistä puuttuu vakavuus ja taloudellinen vastuu."
Haapajärven valtuutetut ovat Veteläisen mukaan järki-ihmisiä, joilla on tietoa ja jotka on valittu tekemään suuria päätöksiä.
Mahdollinen Pyhäjärven kansanäänestys lykkäisi Veteläisen mukaan varsinaista päätöksentekoa kuntaliitoksesta tuonnemmaksi. "Leikin nimi on se, että elokuun loppuun mennessä täytyy olla joka tapauksessa tieto siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään."
Haapajärvisten kuntaliitoskantoja Veteläinen luonnehtii vakaiksi. "Tietoa on annettu ja annetaan lisää. Väki elää reaalimaailmassa. Jos ennustaa pitää, tuskin tulee yksituumaisia päätöksiä, mutta väki kykenee päätöksen nielemään."
"Riittäviä vääntökahvoja ei löydy kuntayhtymästä eikä vastuukuntajärjestelmästä. Organisaation kokonaisuus kyetään käymään läpi vain muodostamalla alkutekijöistä uusi kunta."