Kohta vuosikymmenen valmiina ollut suunnitelma Raahe-Pattijoen lentokentän parantamisesta ja laajentamisesta näyttäisi toteutuvan Raahen ja Pattijoen kuntien yhdistämisen myötä.
Lentokentälle on myönnetty valtiolta kehittämis- ja investointirahaa reilut 332 000 euroa. Kun summaan lisätään saman verran kuntaliitoksen tuomaa yhdistymisavustusta sekä mahdollinen työministeriön tuki, alkaisi hankkeen rahoitus olla kasassa.
Kunnanjohtaja Ilmo Arvela uskoo lentokentän parannus- ja laajennustyön tuovan mukanaan uudenlaisia mahdollisuuksia. Ensimmäisessä vaiheessa kentästä kehitetään toimiva pienlentokenttä, kun toisen vaiheen jälkeen se loisi jo enemmän elinkeinopoliittisia mahdollisuuksia liike-elämän ja vapaa-ajan toiminnan puolella.
Kiitoradan jatkaminen parantaa ilmailuharrastamista oleellisesti, mutta helpottaa esimerkiksi koulutus- ja testitoiminnan järjestämistä. Yhtenä pakettina ne avaavat etenkin nuorille mahdollisuuden tutustua ja hakeutua ilmailualan koulutukseen ja ammatteihin. Laajat lentokenttäalueet tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet suurten tapahtumien tai näytöksien pitopaikoiksi. Tällaisia voisivat olla muun muassa maatalousnäyttelyt ja messutapahtumat.
"Mitään DC-10 -lentokoneita kentälle tuskin tulee, mutta taksi- ja tilausliikennettä se varmasti palvelisi paremmin. Hyvin pitkällä, pitkällä tähtäimellä kenttää voisi hyödyntää matkailussakin. Kun oikein kunnolla kudotaan ohjelmapaketit, niin voidaan laittaa asiakkaat parhaimmassa tapauksessa kentältä suoraan maastoon", Arvela visioi.
Lentotoiminta on
ollut vilkasta
Raahe-Pattijoen lentokenttä on toiminut nykyisellä paikallaan jo 1980-luvun alusta lähtien. Lentotoiminta kentällä on takavuosien ilmailuharrastuksestaan tunnetun Arvelan mukaan ollut varsin vilkasta. Kentällä on harjoitettu muun muassa purjelento-, moottorilento- ja ultrakevyttoimintaa sekä kulovalvontalentoja ja yleisölennätyksiä. Koneita on kaikkiaan parikymmentä kappaletta.
Lentokenttäalue sijaitsee Pattijoen kunnan alueella noin kuusi kilometriä keskustaajamasta itään. Pohjoisessa alue rajoittuu valtatie 8:aan, etelässä Tuomiojan tiehen ja idässä Olkijokeen. Tieyhteys on tällä hetkellä Tuomiojan tieltä, mutta tavoitteena on saada kentältä suora yhteys valtatielle.
Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus jatkaa kiitotietä 1 200 metriin saakka ja myöhemmin tulevaisuudessa varaudutaan jatkamaan sitä 1 500 metriin. Ensimmäinen vaihe 30 metrin levyisenä teknisine vaateineen nostaisi kentän toiseen luokkaan ja toisen vaiheen jälkeen siirryttäisiin kolmanteen luokkaan.
"Tekniikka kehittyy ilmailupuolellakin siten, että markkinoille tulee yhä lyhyemmän kiitoradan tarvitsevia koneita", kunnanjohtaja Arvela sanoo.
Hankkeen alustava kustannusarvio, joka sisältää molemmat rakennusvaiheet, on reilut 1,3 miljoonaa euroa.