Sote-uudistukseen ehdotettu valinnanvapaus ei tuo haluttuja säästöjä, arvioi Kuntaliiton erityisasiantuntija Tero Tyni. Uudistuksella tavoitellaan kolmen miljardin euron säästöjä.
- En näe tässä valinnanvapauskuviossa kustannuksia säästäviä elementtejä juurikaan, vaan pikemminkin riskiä kustannusten nousulle, Tyni sanoo.
Arvio perustuu muun muassa siihen, että osa yksityisten palveluiden nykykäyttäjistä siirtyisi julkisen terveydenhuollon piiriin, kun sen palveluvalikoima kasvaa.
Tyni perustelee näkemystään muun muassa sillä, että valinnanvapauden myötä asiakkaiden palveluvalikoima kasvaa. Tällöin osa yksityisten palvelujen nykykäyttäjistä siirtyisi uusien sote-keskusten piiriin. Samalla he siirtyisivät julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen piiriin, kun nykyisin he maksavat hoitonsa pääosin omalla rahalla ja osin Kelan sairausvakuutuskorvauksella.
Viime vuonna yksityisten sairausvakuutuksella korvattavien terveydenhuollon palvelujen kustannukset olivat 1 060 miljoonaa euroa. Nykyisin asiakkaat ovat maksaneet yksityisistä palveluista noin 80-85 prosenttia. Julkisella puolella terveydenhuollon asiakasmaksut kattavat kustannuksista noin 8 prosenttia.
Sote-uudistuksen selvitystyöryhmää johtaneen professori Mats Brommelsin mukaan on väärinkäsitys, että valinnanvapaus johtaisi palvelujen käytön lisääntymiseen ja kustannusten kasvamiseen.
- Se, missä määrin ihmisiä siirtyy yksityisten palvelujen käyttäjistä julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen piiriin, ei liity valinnanvapausjärjestelmään vaan siihen, miten julkinen palvelulupaus ja budjettirajoite muotoillaan.