Helsinki Kunnallisveroprosentteihin on tulossa roimia korotuksia, uskoo Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja ja tuore Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson.
- Tämä perustuu niihin havaintoihin, mitä olen tehnyt, kun kollegat ovat esitelleet omia talousarvioitaan. Lahden seudun malli on yksi hälyttävä esimerkki korotuspaineista. Lahden seudun kunnathan ovat pohtineet yhteistä veroäyrin korotusta. Seutukunnan kohdalta tämä on tietysti ihan järkevää, mutta samalla se kertoo yksittäisten kuntien lisääntyvästä ahdingosta, sanoo Andersson.
Hän puhui keskiviikkona Kuntaliiton valtuustoseminaarissa Helsingissä.
Kuntien tulorahoitus on Anderssonin mielestä tiensä päässä. Taksa- ja maksutulot ovat jo katossaan, samoin lainarahoitus. - Kyllä tuloveroprosentit ovat ne, jotka nousevat. Kuntien on nostettava verotuksen astetta, vaikka valtakunnallisella tasolla kuljettaisiinkin toiseen suuntaan. Nyt mennään keskimäärin 19 prosentin tasoon, mutta paineet joissakin kunnissa ovat siihen, että tuloveroprosentti alkaa kakkosella.
Andersson huomauttaa, että viime vuodet ovat lisänneet erilaisia valtion asettamia normeja. Resurssit ovat kuitenkin sellaiset, että nykyisiä palvelujakaan ei enää pystytä tuottamaan. Kunnille on lehtitietojen mukaan tulossa lisävelvollisuuksia, kuten sosiaalipäivystyksen järjestäminen. Rahaa tarvitaan myös hoitotakuun kattamiseen ja lasten aamupäivä- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen.
Andersson vaatii, että valtionosuuksien tasausjärjestelmä on otettava tarkasteluun valtionosuusuudistusta tehtäessä.
- Kun nykyiset tasausjärjestelmät ovat niin jyrkkiä, maksukunnilta jäävät työpaikka- ja yritysinvestoinnit tekemättä. Kannustavuus leikataan pois.
Viime vuoden kuntien tilinpäätösten valossa näyttää siltä, että pienet tasauksia saaneet kunnat ovat pärjänneet parhaiten. Suurilla kaupungeilla alijäämäiset tilinpäätökset ovat lisääntyneet. - Tämä kertoo tulorahoituksen pettämisestä aivan olennaisella tavalla. Viime vuonna 15 suurimman kaupungin joukossa vain neljä sai verontasausta ja niillä oli myös parhaat vuosikatteet, muistuttaa Andersson.
Kuntatalouden alijäämäisyyden uskotaan jatkuvan vuoteen 2007. Sen jälkeen talous kääntyisi plusmerkkiseksi, jos menojen kasvu ei ylitä neljää prosenttia.