Kuntaliitokset eivät ole vähentäneet kuntien käyttömenoja. Vaikka ne ovat vähentäneet selvästi liitoskuntien hallinon menoja, eivät niissä saavutetut säästöt riittäneet vastaamaan menojen kasvua muissa palveluissa.
Tämä johtuu siitä, että yleishallinnon kustannukset ovat vain viitisen prosenttia kuntien käyttömenoista.
Tiedot ilmenevät keskiviikkona julkistetusta selvityksestä liitosten taloudellisista vaikutuksista. Tutkimuksen on tehnyt Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Palkansaajien tutkimuslaitos sisäasiainministeriön toimeksiannosta.
Tutkimuksessa ei myöskään havaittu liitoksilla olleen tilastollisesti merkittävää vaikutusta kuntien verotuloihin, äyrimääriin tai lainoihin.
"Puheet siitä, että kuntatalouden ongelmat ratkeavat kuntaliitoksilla eivät päde", pelkistää vs. tutkimusjohtaja Antti Moisio VATT:sta.
Aina ei liitoksilla kuitenkaan pyritä säästöihin. Kunnat haluavat esimerkiksi säilyttää tai parantaa palvelujaan. Harteita voidaan leventää myös siksi, että ikääntyvän väestön palvelut pystytään hoitamaan jatkossa.
Ne voivat parantua siten, että esimerkiksi terveyskeskuslääkäri voidaan saada nykyistä paremmin aikaisempaa suurempaan terveyskeskukseen.
Temmeksellä eivät palvelut ole parantuneet
Toissa vuoden alussa Tyrnävään liitetyn Temmeksen terveyskeskuksessa verikokeissa käynyt Matti Kemppainen uskoo kuitenkin, että talous on parantunut rytäkässä.
"Se oli kovasti täysin kuralla ja umpikujassa."
Palvelut ovat Kemppaisen mielestä vähentyneet, eivät suinkaan parantuneet. Ennen liitosta lääkäri saattoi käydä kunnassa jopa kolmesti viikossa, nyt vastaanotto on vain yhtenä päivänä viikossa.
Fysikaalista hoitoa ei enää saa terveyskeskuksesta, vaan palvelut pitää hakea Tyrnävän kirkolta tai yksityiseltä Temmekseltä.
Kunnantoimistoasiat ovat hoituneet maalikylään hyvin puhelimella.
Kemppainen on tyytyväinen siitä, että liitoksen jälkeen saatiin jääkiekkokaukalo hyvään kuntoon. Myös kunnon liikuntasali saatiin ennen liitosta.
Myös kuntaliitoksia tarvitaan
Tutkimusjohtaja Moisio uskoo, että monessa tapauksessa kuntaliitokset ovat järkeviä.
"Tavoitteet täytyy vain asettaa tarkasti ja oleellista on palvelurakenteiden muuttaminen."
Tavoitteena voi myös olla elinkeinopolitiikan tehostaminen ja työpaikkojen saanti tai järkevä maapolitiikka.
"Kuntien tulisi miettiä, mitä halutaan. Myös valtiolla pitäisi olla nykyistä isompaa sanansijaa suunnittelussa, mutta sillä ei ole kuin porkkanoita", sanoo Moisio.
Kaikki voi mennä pieleen, jos mennään huutokauppaan siitä, että palveluja järjestetään kaikille kunnille tai investoinnit on lyöty lukkoon puoleksi kymmeneksi vuodeksi porkkanarahoilla.
Saattaa jopa olla, että kuntaliitosta ennen kunnissa eletään kuin viimeistä päivää.
Liitoskuntien menot hieman tasaantuneet
Tutkimuksessa muodostettiin vertailukunnat kaikille 1970 luvun jälkeen tehdyille liitoskunnille ja verrattiin niiden kustannusten kehitystä.
Tutkimus tehtiin erikseen vuosien 1970-1982 liitoksista. Muun muassa silloinen valtionosuusjärjestelmä ei kannustanut kuntia säästämään.
Vuosina 1989-1997 tapahtuneista liitoksista ei saatu tilastollisesti merkittäviä vaikutuksia kustannuksista, koska liitoksia oli vähän.
"Näyttää kuitenkin lievästi, että liitoskuntien aikaisemmin muita kuntia korkeammat menot olisivat tasaantuneet", kertoo Moisio.
Esimerkiksi 1990-luvulla voimaan tullut valtionosuusjärjestelmä on ollut säästämään kannustava.