Hallituksen sanoma kuntaliitosten välttämättömyydestä on mennyt hyvin perille, sillä jopa neljä viidestä Oulun vaalipiirin äänestysikäisestä hyväksyy liitokset.
Tämän syksyn kunnallisvaalien suuriin kysymyksiin kuuluu pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen tärkeimpänä hankkeenaan pitämä kuntauudistus. Se tähtää kunnallisten palveluiden turvaamiseen vähentämällä merkittävästi kuntien määrää.
Hallitus on saanut sanomansa kuntaliitosten välttämättömyydestä hyvin perille ainakin sillä mittarilla mitattuna, että liitosten välttämättömyys ymmärretään koko puoluekentässä. Jopa uudistusta kiihkeimmin arvostelevan perussuomalaisten ja keskustan kannattajien selvä enemmistö antaa tukensa kuntaliitoksille puolueiden keskeisellä tukialueella Oulun vaalipiirissä, ilmenee torstain Kalevassa julkistetusta mielipidemittauksesta.
Merkittävää on, että yhdenkään puolueen tukijoiden keskuudessa kuntaliitosten vastustajia ei ole kannattajia enemmän, ja joka puolueessa yli puolet tukee yhdistämisiä. Eniten ja yllättävästikin vastaan panevat perussuomalaiset, selvästi hanakammin kuin keskustan kannattajat. Perussuomalaisistakin 59 prosenttia on liitosten puolella ja vain 36 prosenttia vastaan.
Kuntaliitoksiin liittyy vahva tunnelataus. Lataus vain kasvaa, kun puhutaan kuntien yhdistämisestä pakolla. Yksikään puolue ei halua sanoa kannattavansa pakkoliitoksia. Sen sijaan pakko saatetaan hyväksyä siinä ääritilanteessa, ettei kunta enää kykene selviytymään tehtävistään. Silloin tietysti on jo tavallaan liian myöhäistä.
Suhtautuminen pakkoliitoksiin näkyy myös haastattelututkimuksen vastauksissa. Eniten valmiutta käyttää pakkoa kuntien yhdistämiseksi löytyy kokoomuksen piirissä; sielläkin sitä tukee ainoastaan 31 prosenttia. Vihreät tulevat seuraavana 22 prosentilla. Muut jäävät kauas näistä luvuista.
Kokoomuksen ja vihreiden muita alttiimpi valmius pakkoliitoksiin selittyy osittain sillä, että kummankin kannattajissa on paljon kaupunkilaisia ja korkeasti koulutettuja. Näissä ryhmissä pakkoliitokset eivät ole samanlainen mörkö kuin muissa ryhmissä.
Kanta saattaa osaltaan selittyä sillä, että monet korkeasti koulutetut kaupunkilaiset ovat lähteneet kotikonnuiltaan ensin opiskelemaan toiselle paikkakunnalla ja myöhemmin työn perässä muualle.
Kuten viimeaikaiset työelämän muutokset irtisanomisineen osoittavat, lähtövalmiutta pitää olla, jos aikoo saada koulutuksensa mukaista työtä. Näin muutosta ei nähdä välttämättä pelottavana hyppynä tuntemattomaan.
Mielipidemittauksen mukaan vain 18 prosenttia Oulun vaalipiirin äänioikeutetuista vastustaa kuntaliitoksia. Tästä huolimatta liitoshankkeet ovat edenneet yllättävän nihkeästi.
Kuntalaisten myönteisyys liitoksia kohtaan ja toisaalta liitosneuvottelujen hidas eteneminen osoittavat, että kunnissa on yhä vahvoja voimia, jotka tekevät kaikkensa nykytilanteen säilyttämiseksi. Jarrumiehiä ja -naisia löytyy etenkin keskeisten virka- ja luottamusmiesten joukosta. Taustalla on pelko omien asemien menettämisestä.