Kuntaliitoksilla on yhä turhan paha kaiku kansalaisten korvissa. Niiden avulla ovat talousvaikeuksiin ajautuneiden monien pienten kuntien asukkaat voineet säilyttää palvelunsa. Yhdistynyt kunta pystyy myös isompiin hankkeisiin kuin kaksi edeltäjäänsä.
Kansalaisten enemmistö torjuu kaksi kolmesta suuria tunteita nostattaneesta kunnallispoliittisesta kiistakysymyksestä. Kuntaliitokset ja pormestarimalli saivat tylyn tuomion Suomen Gallupin Kalevalle tekemässä mielipidemittauksessa, joka julkaistiin maanantaina. Sen sijaan ajatus palvelujen yksityistämisestä ja kilpailuttamisesta miellytti yli puolta vastaajista.
Kuntaliitosten hyödyllisiä vaikutuksia on vaikea todistaa tutkimuksin, mutta kylmiä talouslukuja katsoen joillakin pienillä kunnilla olisi ehkä ollut edessä konkurssi, jos kunta vain voisi sellaisen tehdä. Vaikka liitos tuntui aikoinaan karvaalta, useimmat liitoskuntien asukkaat myöntävät jälkikäteen sen olleen vaihtoehdoista pienin paha. Oman kunnan nimikään ei häipynyt osoitteistoista, vaikka juuri se pelko on ollut monille jopa painavin peruste vastustaa liitosta.
Monilta on jäänyt huomaamatta, että isompi kunta on pystynyt myös kaikkia asukkaita hyödyttävissä hankkeissa saavutuksiin, joihin kaksi edeltäjäänsä eivät olisi yksinään suoriutuneet. Esimerkiksi koulurakentamisessa siitä hyötyvät myös lapset.
Ajatus pormestarista kunnan tai kaupungin ykkösvirkamiehenä näyttää käyvän kansalaisille yhä vieraammaksi. Näin siitä huolimatta, että monissa länsimaissa noudatettu malli olisi nykyistä selvästi kansanvaltaisempi ja toisi kunnallisen päätöksenteon lähemmäksi asukkaita.
Pormestari olisi mahdollista valita myös suoralla kansanvaalilla, jos niin päätetään. Kansalaisten selkeä enemmistö kannattaakin kansanvaalia siinä tapauksessa, että pormestarimalli otettaisiin käyttöön. Niin ajatteli 59 prosenttia vastaajista. Valtuustolle valinnan jättäisi 32 prosenttia.
Hämmästyttävää on silti, että verrattuna edelliseen, kaksi vuotta sitten tehtyyn tutkimukseen aiempaa useammalle valtuusto sopisi valitsijaksi. Edelliskerralla kansanvaalia kannatti 65 prosenttia, valtuustossa tehtävää vaalia 27 prosenttia.
Tulos on kuitenkin hyvin selvä, ja on yhä oikeutettua sanoa, että pormestarimalliin siirtyvä Tampere toimii lyhytnäköisesti, kun se ei kuuntele kansalaisten enemmistöä. Tampereella pormestarin valitsee valtuusto.
Hyvä kuitenkin, että pormestarimallia kokeillaan. Vain sillä tavalla saadaan kelvollista vertailutietoa eri johtamismallien eduista kuntajärjestelmässämme.
Palvelujen yksityistäminen ja kilpailuttaminen saavat yhä enemmän suosiota. Syynä voi olla kunnallisten veroprosenttien jatkuva nousu. Kunnat koetaan tehottomiksi. Jo kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa kilpailuttamista ja yksityistämistä suosi niukka enemmistö. Kannatusta on tullut pari prosenttiyksikköä lisää.
Näissä kysymyksissä puoluekanta vaikuttaa asennoitumiseen selvästi. Kokoomuslaiset ja keskustalaiset ovat muita innokkaampia yksityistämisen ja kilpailuttamisen kannattajia. Palvelumaksujen kerääminen ja nostaminen on erityisesti nuorten aikuisten sekä Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla asuvien mielestä parempi vaihtoehto kuin verotuksen kiristys.
Asennoidutaanpa yksityistämiseen kuinka tahansa, suomalaiset odottavat kunnilta laadukkaita ja monipuolisia palveluja. Palvelujen karsinta ei ole suosiossa.