Keskustan hirmuinen ristiretki ja pelon lietsonta hallituksen kaavailemaa kuntauudistusta vastaan on täysin ymmärrettävää. Samalla se on puolueelta suuri virhe ja ajaa sen tulevina vuosina vielä suurempaan ahdinkoon kuin katastrofaalinen eduskuntavaalitulos viime huhtikuussa.
Ymmärrettävää verenmakuinen kuntien vähentämisen vastustus on siksi, että kyse on vallasta ja rahasta. Eihän puolue tietenkään halua, että sen valtuutettujen määrä kunnissa vähenisi leijonanosalla.
Keskusta hallitsee pienten maaseutukuntien valtuustoja useimmiten selvällä enemmistöllä. Kun kuntien määrä vähenee?--?etenkin kun niitä liittyy ei niin keskustavaltaisiin kaupunkiseutuihin?--?totta kai siinä myös valtuutettujen määrä vähenee.
Muiltakin puolueilta valtuutetut vähenevät, mutta se ei kirpaise niitä yhtä rajulla tavalla kuin keskustaa. Tosin joitakin soraääniä on tullut jopa hallituspuolueiden valtuutetuilta.
Suomen kartta, jossa maa on värjätty sen mukaan, mikä puolue on kunnissa enemmistönä, on viime kunnallisvaalien perusteella paria täplää lukuun ottamatta keskustan vihreä.
Rahasta on kyse sikäli, että jokainen keskustalainen valtuutettu maksaa kokouspalkkioistaan tietyn osan puolueen kassaan. Jos valtuutettujen määrä vähenee, rahamäärä vähenee ja saattaa aiheuttaa ison loven puolueen talouteen.
Jo viime eduskuntavaalien tulos on aiheuttanut puolueelle valtavat tulojen menetykset, mikä on näkynyt esimerkiksi puolueen lehtien tilanteessa.
Siksipä onkin hieman huvittavaa kuunnella niitä itkuisella äänenvärinällä lausuttuja puheenvuoroja, joiden mukaan lähipalveluja kohtaa täydellinen murskaantuminen.
Voihan se olla, että poliitikot ovat aidosti huolissaan lähipalveluista. Eikö se nyt kuitenkin tähän päivään mennessä ole tullut selväksi, että itsenäiset pienet kunnat eivät merkitse automaattisesti riittäviä lähipalveluja.
Ja toisinpäin: pienen kunnan sulautuminen osaksi isompaa kokonaisuutta ei välttämättä eikä yleensä tarkoita lähipalvelujen katoamista. Päinvastoin, iso kunta pystyy turvaamaan pienen alueensa lähipalvelut paremmin kuin vaikeuksiin ajautunut pieni kunta yksin.
On helppo pelotella kansalaisia lähipalvelujen eli oman pienen terveyskeskuksen, työvoimatoimiston, lähikaupan ja ties minkä häviämisellä kuntaliitoksissa. Näin tehdään siitä huolimatta, että monilla palveluilla ei ole mitään tekemistä kuntahallinnon kanssa, vaan ne heikkenevät ihan muista syistä.
Valitettavasti keskusta menettää ääniä eikä nouse vaalivoittoon, kun se vastustaa vihan vimmalla kuntajakouudistuksia. Suurin osa kansalaisista ajattelee nykyään ihan eri tavalla kuin jokin aika sitten: ei kuntarajalla väliä, kunhan palvelut pelaavat.
Asenteet kuntaliitoksia kohtaan ovat kovasti muuttuneet myönteisemmiksi sitä mukaa kuin onnistuneita kuntaliitoksia on tehty ympäri maata. Yllätys yllätys, koneet eivät ole tulleetkaan ja siirtäneet omaa terveyskeskusta emokunnan keskustaan, vaan toiminta on jatkunut suurin piirtein entisellään.
Keskustan kannattaisi vaihtaa levyä. Kuntauudistus on ollut helppo räksytyksen aihe, mutta puheista on tänä syksynä paistanut vahva epätoivon maku. Tuskaa on lisännyt se, että ainoa oppositiokaveri, perussuomalaiset, ei ole lähtenyt mukaan.
Pelottelu pakkoliitoksilla on tahallista harhaanjohtamista, sillä niillä ei uudistussuunnitelmissa ole uhattu. Ellei pakkoliitoksiksi lasketa sitä, että katastrofaalinen tilanne pakottaa monet kunnat liitoksiin.
Uusi Oulu syntyi yllättävän vähällä elämöinnillä yli puoluerajojen. Valtuutettujen määrä tulee vähenemään 134:llä nykyisestä 201:stä. Uudessa Oulussa istuu siis 67 valtuutettua. On varmaa, että väri tulee olemaan kartalla jotain ihan muuta kuin nyt.