Suomen tiheä kuntaverkko aiheutti hienoista särmää kunnallisvaaleihin valmistautuvien puoluejohtajien välille ensimmäisessä vaalipaneelissa.
"Kolmen tai neljän köyhän kunnan yhdistäminen ei tee uudesta kunnasta yhtään rikkaampaa", kuntakentän valtapuolueen keskustan puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen linjasi Kuntaliiton järjestämillä kuntamarkkinoilla torstaina Helsingissä.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne (sd.) valisti puoluejohtajia, että Tanskassa kunnan vähimmäiskooksi on päätetty 20 000 asukasta. Kukaan heistä ei tarttunut Parjanteen syöttiin.
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen tähdensi, että kuntalaisille palveluiden saatavuus on tärkeämpää kuin kotikunnan nimi. Hän liputti kuntien yhdistämisen puolesta.
SDP:n puheenjohtaja, eduskunnan puhemies Paavo Lipponen muistutti, että yleensä alle 2 000 asukkaan kunnat ovat taloudellisessa vaikeuksissa. Hän penäsi kaikkia käyttämään järkeä.
Lipposen mielestä kuntaliitosten tahti on Suomessa aivan liian hidas.
Vanhanen myönsi, että liitosten vauhti on ollut verkkainen. Hän muistutti, että tänä vuonna kuntien yhdistämisiä tapahtuu kymmenen. "Tahti ei ole riittävä."
Vanhanen viestitti, että keskusta kannattaa liitoksia enemmän ylikunnallista ja seudullista yhteistyötä.
Vihreän liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara liputti voimakkaasti kuntien yhdistämisen puolesta. Hän arveli vihreiden halukkuuden liitoksiin johtuvan siitä, että heillä ei ole asemat vielä vakiintuneet kuntakentässä.
Pienet kunnat haavoittuvaisia
RKP:n puheenjohtaja, ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin mielestä kuntaliitos ei ole patenttiratkaisu.
Enestam epäili, että iso yksikkö olisi aina välttämättä toiminnassaan tehokas. Hän kyseli, toimiiko Helsinki tai HUS riittävän tehokkaasti.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes yhtyi osittain Enestamin näkemykseen. Hän lisäsi, että pienessä kunnassa suhdanneriskin kantokyky on heikko. Siimeksen mukaan valtion tehtävänä on kantaa rahoitusvastuu taloudellisessa laskusuhdanteessa.
Vanhanen painotti, ettei valtion päättäjä muutu rahaksi. Hän patisti kuntia pitämään itse menonsa kurissa.
Lipposen mukaan valtion ei pidä antaa enää kunnille uusia lakisääteisiä tehtäviä. Hänen mielestään päivähoidon subjektiiviseen oikeuteen ei pidä moraalisessa mielessä puuttua. Lipponen toivoi, että päivähoitolakia voitaisiin ensi vuonna arvioida rauhassa.
Palveluja
tehokkaammin
Kaikki puoluejohtajat vannoivat pohjoismaiseen hyvinvointivointimalliin. Kataisen mielestä hyvästä perusopetuksesta ja laadusta ei pidä tinkiä. Hän vaati mielekkäitä ryhmäkokoja kouluihin.
Siimeksen mukaan terveydenhuolto ja koulutus ei saa olla kukkaron paksuudesta kiinni.
Lipponen tunnusti, että palvelutuotantoa on uudistettava ja tehostettava. Hän tuomitsi kuitenkin palveluiden "opillisen yksityistämisen ja ulkoistamisen".
Katainen kehui, että kansalaisjärjestöt pystyvät paikkamaan kuntien palvelutuotannossa olevia aukkoja.
Soininvaara siirtäisi perusterveydenhuollon maakunnalliselle tasolle. Hän uskoi, että syrjäseutujen terveyskeskuksiin saataisiin paremmin lääkäreitä, jos työantajana olisi esimerkiksi sairaanhoitopiiri eikä kunta.
Soininvaaran mielestä ensi vuonna voimaan tuleva hoitotakuu tulee liian nopealla aikataululla. Hän olisi toivonut kunnille kolmen vuoden siirtymäaikaa.
Lipponen korosti, että terveydenhuollon tuottavuutta pitää nostaa. Hänen mukaansa hoitotakuun kautta saadaan kustannuksia säästettyä.