Vireillä ollut Hyrynsalmen ja Suomussalmen kuntaliitos kaatui tiistaina Hyrynsalmen valtuustossa, jonka enemmistö otti asiaan kielteisen kannan. Liitoksen selvittely loppui siis ainakin tällä erää tähän.
Käytännössä kyseessä olisi ollut pienemmän Hyrynsalmen liittäminen suurempaan Suomussalmeen, jonka nimi olisi jatkossa säilynyt. Nyt pienen kunnan itsenäisyys pysyy, mutta niin pysyvät myös sen ongelmat - raskas velkataakka, korkea veroäyri, väestön väheneminen, palveluiden säilyttämisen vaikeus.
Koko Kainuu painiskelee samojen ongelmien kanssa, eikä kuntaliitos olisi tietenkään Hyrynsalmenkaan pulmia kertaheitolla poistanut. Mutta valtion porkkanarahaa olisi tullut miljoonia euroja, ja uusi kunta olisi saanut investointi- ja kehittämisrahaa. Kaikelle tälle olisi Ylä-Kainuun suunnalla riittänyt käyttöä, sillä kuntien oma liikkumavara on hyvin kapea.
Kuntaliitokset eivät ole merkki käsien nostosta pystyyn toivottoman tilanteen edessä, vaan pikemminkin merkki siitä, että tulevaisuuden toimintaedellytyksiä yritetään turvata. Mutta niiden toteutus vastoin kuntalaisten omaa tahtoa on mahdotonta, eikä aina asiaa päästä edes kuntalaisilta kysymään, jos asia kaatuu jo valtuustossa.
Rovaniemenkaupungin ja maalaiskunnan välillä on vireillä kuntaliitosselvitys, joka saattaa johtaa neuvoa-antavaan kansanäänestykseen yhdistymisestä. Tätä kautta asukkailla on mahdollisuus ohittaa omat päättäjänsä, jos näyttää siltä, että liitoksen esteenä on lähinnä kunnallispoliitikkojen huoli omasta asemastaan.
Kuntaliitokset ovat harvoin toistensa kaltaisia. Rovaniemellä toimiva talousalue yhdistettäisiin järkeväksi hallinnolliseksi kokonaisuudeksi, kuten tapahtui Pattijoenkin liittyessä Raaheen. Kun Temmes liittyi Tyrnävään, kyse oli kunnasta, joka yksinkertaisesti oli liian pieni. Hyrynsalmella vaikeuksissa oleva kunta etsii keinoa selvitä tulevaisuudessa. Siitä on kyse myös Pelkosenniemellä, jossa ajatus liittymisestä Kemijärveen on tällä erää vastatuulessa.
Liitospäätökset ovat yleensä vaikeita niin vaurailla kuin köyhemmilläkin alueilla. Niiden edistäminen on kuitenkin järkevää politiikkaa, mutta väkisin ei kuntia voi eikä saa panna yhteen. Motivoinnissa ulkopuolinen apu on suureen tarpeeseen. Valtion porkkanarahat ovat ensi vuonna katkolla, mutta niille ja muillekin liitoksia edistäville toimille on käyttöä myös jatkossa.
paakirjoitus@kaleva.fi