Kuntaliitokset nostavat kunnan johdon palkkoja, koska kunta-alan palkkajärjestelmän mukaisesti mittarina käytetään asukaslukua.
Kunta-alan työnantajajärjestön, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtaja Markku Jalonen korostaa yleisten pelisääntöjen koskevan niin johtoa kuin henkilöstöäkin.
"Nyt henkilöstön palkkoihin tulee korotuksia. Järjestelyeriä kohdennetaan tehtävien vaativuuden perusteella, kuten tähänkin saakka on tehty. Kunnallisjohto on ollut ulkona näistä järjestelyeristä", selventää Jalonen
Etenkin kuntaliitoskunnissa, joiden tehtävien vaativuus on kasvanut, on kunnallisen johdon palkkoja tarkasteltu samalla tavoin.
Korotuksia tehdään usein myös kuntaliitoskuntien muun henkilöstön palkkoihin siinä vaiheessa, kun kuntien erilaisia palkkausjärjestelmiä harmonisoidaan yhteen.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinatutkijan Hannu Freundin mukaan kuntien yhdistyessä ei samalla työnantajalla voi olla erilaisia palkkoja samoista tehtävistä loputtomiin.
Monissa kunnissa on sellainen väärinkäsitys, että palkat pitäisi heti nostaa ylimmälle tasolle ylimääräisellä rahalla.
"Kunnat voivat käyttää palkkojen harmonisointiin ja epäkohtien korjaamiseen paikallisia järjestelyeriä."
Siikalatvalla yllättävän suuria eroja
Siikalatvalla käynnistettiin palkkojen tarkistaminen ja harmonisointi kuntaliitoksen yhteydessä hyväksytyn kunnan hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen pohjalta.
Työn vaativuuden arviointi tehdään kuluvan vuoden loppuun mennessä, harmonisointi toteutetaan kolmen vuoden aikana.
Henkilöstöjaoston ja kunnanhallituksen puheenjohtajan Liisa Hankosen (kesk.) mukaan ensimmäiseksi tartuttiin niihin palkkoihin, joissa erot ovat räikeimmät.
"Yllättävää, että näinkin lähellä toisiaan olevissa kunnissa palkkauksessa on isoja eroja. Harmonisointi on pakko toteuttaa, koska ei se työntekijää kannusta, jos vaativuudeltaan samasta työstä saa pienempää palkkaa", Hankonen muistuttaa.
Ensimmäiset palkantarkistukset koskevat Siikalatvan kunnassa 15 henkilöä. Hallintojohtaja Pekka Lämsä korostaa, että nämä korotukset ja kaikki muutkin palkat tulevat vielä käsittelyyn käynnissä olevan työnvaativuuden arvioinnin ja harmonisointiprosessin yhteydessä.
Nyt mukana on kunnanjohtoa, mutta mukana on myös muutama esimies, joilla oli kuntaliitoksen jälkeen oli pienempi palkka kuin alaisella.
Kunnanjohtajan palkka nousi eniten
Kunnanjohtaja Tuomo Haapalahden kuukausipalkka nousee 3 718 eurosta 5 700 euroon. Vajaan 2 000 euron korotuksen jälkeenkin palkka jää Hankosen mukaan 90 prosenttiin samankokoisiin kuntiin verrattuna.
Aiemmin kunnanjohtajan palkka oli 500-600 euroa pienempi kuin entisillä kunnanjohtajilla, nykyisillä toimialajohtajilla Aimo Lehmikankaalla ja Raimo Tievalla.
Kehitys- ja teknisen johtajan Lehmikankaan palkka jäi ennalleen 4 385 euroon, sivistys- ja perusturvajohtajan Tievan palkka nousi 90 eurolla samansuuruiseksi.
Hallintojohtaja Lämsän palkka nousi 869 euroa, konsernijohdon palveluissa palkankorotukset vaihtelevat arkistosihteerin 129 eurosta atk-päällikön 283 euron välillä.
Muissa palkankorotuksissa liikutaan siivoustyönjohtajan 138 eurosta kunnallistekniikan insinöörin 585 euroon.
