Oulu Reilut 60 prosenttia kansalaisista vastustaa kuntansa ja naapurikunnan liitosta. Kalevan kesäkuun lopussa Suomen Gallupilla teettämän kyselyn mukaan oleellista kannattamisessa tai vastustamisessa oli, katsoiko vastaaja siitä olevan hyötyä kunnalle. Kolmannes vastanneista vastusti kuntaliitosta, koska siitä ei olisi hyötyä kotikunnalle. Neljäsosa puolestaan kannatti sitä, koska katsoi siitä olevan hyötyä kunnan palvelujen järjestämiselle.
Periaatteellisessa suhtautumisessa vaakakuppi kääntyi selvästi vielä tätä enemmän vastustajien puolelle. Neljännes kansalaisista vastustaa liitosta, koska itsenäinen kunta on heille ehdottoman tärkeä asia. Sen sijaan vain kahdeksan prosenttia kansalaisista olisi valmis kuntaliitokseen sen vuoksi, että Suomessa on liikaa kuntia.
Vasemmistoliitton ja keskusta vastustavat
Poliittisesti ja alueellisesti liitosten kannatuksessa oli selkeät erot. Kasvukeskuksissa ja etelän rintamailla jylläävien vihreiden kannattajat olivat voimakkaimmin kuntaliitosten kannalla: 42 prosenttia heistä kannatti liitosta. Liki samoihin lukuihin pääsivät myös demareiden ja kokoomuksen kannattajat.
Selkeimmin liitoksia vastustivat perinteisillä kehitysalueilla suurinta kannatustaan saavien vasemmistoliiton ja keskustan kannattajat. Vasemmistoliittoa äänestävistä kuntaliitosten puolella olevia oli jopa vähemmän kuin keskustalaisissa. Se voi antaa kuntaliitosten puolesta voimakkaasti liputtaneelle alue-ja kuntaministeri Martti Korhoselle miettimistä.
Kokoomuksen kannattajat puolestaan liputtivat selkeimmin periaatteellisin syin tapahtuvalle kuntaliitoksille. Heistä 14 prosenttia oli sitä mieltä, että kuntaliitokseen voitaisiin mennä, koska Suomessa on liikaa kuntia.
Keskustan kannattajat erosivat selvästi kaikista muista. Neljä kymmenestä keskustan kannattajasta oli sitä mieltä, että kuntaa ei saa liittää naapurikuntaan, koska itsenäinen kunta on ehdottoman tärkeä asia. Muiden puolueiden kannattajakunnasta samanlaisen vastauksen antoi vain parikymmentä prosenttia.
Maaseutukunnissa vastustus kovinta
Kuntaliitosten kannatus oli suurinta pääkaupunkiseudulla ja pienintä maaseutukunnissa. Maaseutukunnissa niitä vastustettiin selkeästi eniten periaatteellisin syin. Pääkaupunkiseudulla ja kaupungeissa puolestaan oltiin selkeästi maaseutulaisia useammin periaatteellisesta syistä kuntaliitosten kannalla.
Korkeakoulututkinnon suorittaneista 41 prosenttia katsoi, että kuntaliitosta ei tarvita, koska siitä ei ole hyötyä. Vastaavasti kansa- ja peruskoulun käyneistä oli poikkeuksellisen usea-joka kolmas-sitä mieltä, että itsenäinen kunta on liian arvokas asia uhrattavaksi kuntaliitokseen.
Miehillä ja naisilla oli selvä ero periaatteellisiin kuntaliitoksiin. 13 prosenttia miehistä kannatti kuntaliitoksia siksi, että Suomessa on liikaa kuntia. Naisista vain kolme prosenttia oli sitä mieltä. Vastaavasti liki joka kolmas nainen oli sitä mieltä, että liitoksia ei pidä tehdä, koska itsenäinen kunta on tärkeä asia. Miehistä samaa mieltä oli vain joka viides.
Yrittäjät katsoivat poikkeuksellisen usein, että kuntaliitoksen voisi tehdä, koska kuntia on liikaa. Viljelijät ja työläiset puolestaan vastustivat liitoksia muita useammin periaatteellisista syistä.