Kun­ta­lii­tok­ses­ta selviää ar­ki­jär­jel­lä

Kuntaliitosten toteuttamisissa kannattaa varautua siihen, että erityisesti ensimmäisen vuoden aikana riittää todella paljon enemmän työtä. Näin sanoo uutta Siikajoen kuntaa noin kaksi vuotta johtanut kunnanjohtaja Kaisu Tuomi. Rohkaisevana Tuomi pitää Ruukin ja Siikajoen omin voimin toteutettua kuntaliitosta. Se onnistui käytännössä hyvin ja kohtuullisen nopeasti.

Revonlahden koulunjohtaja Jukka Kodis on tyytyväinen koulunsa uudesta ruokailutilasta, taustalle työskentelee Merja Kujansuu.
Revonlahden koulunjohtaja Jukka Kodis on tyytyväinen koulunsa uudesta ruokailutilasta, taustalle työskentelee Merja Kujansuu.

Kuntaliitosten toteuttamisissa kannattaa varautua siihen, että erityisesti ensimmäisen vuoden aikana riittää todella paljon enemmän työtä. Näin sanoo uutta Siikajoen kuntaa noin kaksi vuotta johtanut kunnanjohtaja Kaisu Tuomi.
"Nyt toisen vuoden aikana tilanne on normalisoitunut. Jos työmäärän olisi etukäteen tiennyt, se olisi voinut hirvittää."

Rohkaisevana Tuomi pitää Ruukin ja Siikajoen omin voimin toteutettua kuntaliitosta. Se onnistui käytännössä hyvin ja kohtuullisen nopeasti.

"Ei pitäisikään olla kovin pitkää aikaa jahkailla sellaisia asioita, jotka eivät ole kuntaliitoksen kannalta tärkeitä, relevantteja. Kuntaliitos ei ihan niin hirveä paikka ole, arkijärjellä siitä selviää."

Kuntaliitosten toteuttamiselle ei ole olemassa yhtä toimivaa mallia. Ratkaisevaa on se, millaisissa olosuhteissa kuntaliitos toteutetaan. Tuomi on ollut mukana Suomen Kuntaliiton työryhmässä etsimässä viisasten kiveä.

"Tuloksissa korostui se, miksi kuntaliitoksia tehdään. Pelkät porkkanarahat eivät riitä kannustimeksi. En usko, että sellaista tänä päivänä edes on."

Ydinkysymyksenä Tuomi pitää sitä, että kunnat miettivät tarkoin ja huolella yhdistymisen strategiset tavoitteet. Kun tavoitteet on ymmärretty ja niihin on sitouduttu, kuntaliitos vain toteutetaan.

"On itsestään selvää, että muutoksen tueksi täytyy olla riittävästi tietoa."

Kuntaliitoksiin liittyvien investointiavustusten kohdalla kunnanjohtaja antaa kiitosta luottamusmiehille. Kun tiedettiin, että rahaa ei ole hulvattomasti käytettävissä, alkuperäistä investointilistaa lyhennettiin.

"Aika tyylikkäästi luottamusmiehet valitsivat kohteita, jotka olivat uuden kunnan kehittämisen kannalta tärkeitä."



Kaikki palvelevat
koko kuntaa


Investointilistalle valikoitiin Mäkelänrinteen keskuskeittiö, joka toteutetaan puoleksi valtion tuella ensi vuoden aikana. Myös tietotekniikkaan liittyviin investointeihin saadaan tukea.

Uuden kunnan alueen kaavoituksen ajan tasalle saattaminen on jo aika pitkällä. Ne kaikki palvelevat kunnan strategista kehittämistä.

Revonlahden koulun ruokasalin laajennus tuli Tuomen mukaan varmasti tarpeeseen. Investointiin ei olisi ryhdytty, ellei olisi tiedetty lapsia kouluun riittävän. Se on yksi kasvava alue Siikajoen kunnassa.

Koulunjohtaja Jukka Kodis on nyt tyytyväinen, kun investointi saatiin vihdoin toteutettua ja uudistetut tilat käyttöön marraskuun puolivälissä.



Koulusta kasvanut monitoimikeskus


Vaikka Ruukin ja Siikajoen valtuustot hyväksyivät Revonlahden koulun ruokailutilojen rakentamisen, niin uusi iso kunnanvaltuusto avasi koko investointipaketin. Väännön jälkeen ruokailutilan yhteyteen rakennettiin jakelukeittiö. Kaupan päälle vanhaan keittiötilaan rakennettiin atk-luokka ja luokkien ilmastointi uusittiin.

"On vain hyvä, että koulu on nyt ajanmukainen. Päättäjät osasivat katsoa asioita kauaskatseisesti, investoida kehittyvään ja kasvavaan kylään", Kodis kiittelee.

Koulu on kylän monitoimikeskus, jossa löytyy yhteisiin tilaisuuksiin Reposali, liikunta- ja kuntosalit sekä sivukirjasto. Kyläläisten toiveissa on vielä valolatu ja kevyen liikenteen väylä Ruukintien varteen.

Ilmoita asiavirheestä