Uuden Oulun ulkopuolelle jääneet eteläpuoliset kunnat suunnittelevat järjestävänsä yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelut. Rakennelmalle on vaikea kuvitella pitkää ikää.
Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii lyövät hynttyynsä yhteen vuoden 2013 alussa. Myös Oulun eteläpuoliset kunnat Hailuoto, Kempele, Lumijoki, Tyrnävä ja Liminka sekä uudesta Oulusta viime metreillä irtaantunut Muhos ovat rakentamasta uudenlaista yhteistoiminnan mallia keskenään.
Lakeudeksi ristityn ja 43?000 asukasta käsittävän yhteistoiminta-alueen on määrä aloittaa toimintansa samana vuonna uuden Oulun kanssa. Kyse ei kuitenkaan ole uuden kunnan luomisesta, vaan yhteistoiminnan tarkoituksena on rakentaa puitteet sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiselle. Muilta osin kunnat jatkanevat vanhaan malliin itsenäisinä kuntina.
Vielä ei tiedetä, mitä kaikkea Lakeuden kuntien yhteistyö pitää sisällään. Sen jälkeen kun kunnat ovat nyt tehneet päätöksensä osallistumisesta yhteistyöhön, alkaa pohdinta toiminnan sisällöstä ja muodoista.
Lähtökohtana pidetään sitä, että kunnilla tulee olemaan yhteinen palveluiden tilaajaelin. Osa palveluista tuotetaan lähipalveluna niin kuin nyt, osa siirtyy toisen kunnan hoidettavaksi ja osa kuten erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuoliset päivystykset tätä vielä laajemman yhteistoiminta-alueen vastuulle.
Lakeuden kuntien yhteistoiminta liittyy osana laajempaan kuntien palvelurakenteiden uudistukseen. Se voi tarkoittaa joko erilaisia yhteistoimintamalleja kuten tässä tapauksessa tai vaikkapa kuntaliitoksia. Syynä tähän on tarve säästää; rahat eivät yksinkertaisesti riitä, ellei palveluita järjestetä uudelleen.
Kaikki merkit viittaavat siihen, että Suomen sisäinen muuttoliike jatkuu ja väestön kasvu keskittyy harvoihin kasvukeskuksiin. Kuntien taloudelliset erot kasvavat, samoin velkaisten kuntien määrä. Jos halutaan turvata jotakuinkin samantasoiset palvelut eri puolilla maata, se vaatii laajempaa väestöpohjaa ja uudenlaisia tapoja tuottaa palveluita.
Suomessa on vielä laaja kuntaverkko. Uuden yhteistoiminta-alueen rakentaminen Oulun kylkeen tuntuu kuitenkin aika keinotekoiselta. Kaikki nämä kunnat kuuluvat kiinteänä osana samaan työssäkäyntialueeseen uuden Oulun kuntien kanssa.
Syy siihen, miksi nyt kimppaan lyöttäytyvät kunnat eivät lähteneet mukaan Oulun ympärille rakennettuun monikuntaliitokseen, löytyy kuntapolitiikkojen ahtaan itsekkäistä pyrkimyksistä. He yksinkertaisesti ratsastavat kunnallisella itsehallinnolla, joka on joillekin tärkeämpi kuin se, miten palvelut todellisuudessa toimivat. On vaikea nähdä, että näin ajateltaisiin kuntalaisten etua pitkässä juoksussa.
Tätä taustaa vasten on aihetta olettaa, ettei nyt rakenteilla oleva liittymä elä pitkään.
Mikäli yhteistyöstä halutaan saada suurin hyöty irti, mahdollisimman monet toiminnat tulee järjestää yhdessä. Silloin luonteva kunta olisi tuleva Oulu ja nyt rakennettava Lakeus yhdessä. Ellei asiaa ymmärretä vielä nyt, ennemmin tai myöhemmin herra Euro kyllä konsultoi sen puolesta.