Raahe Puolen vuoden ikäisen Reetta-Sofian kanssa torstaina lastenneuvolassa asioinut raahelainen Sanna Koski on tyytyväinen kotikaupunkinsa neuvolapalveluihin. Kahden pienen lapsen äiti laskee käyttäneensä neuvolapalveluja pian neljä vuotta ja toteaa saaneensa sekä äitiys- että lastenneuvolasta kaikki tarvitsemansa palvelut.
"Ei voi moittia. Joustovaraa on ollut, jos on esimerkiksi tarvinut aikoja vaihtaa, ja apua on saanut aina kun sitä on kaivannut", hän kiittelee.
Ainoa parannus mitä hän neuvolapalveluihin kaipaisi, olisi äitiys- ja lastenneuvoloiden sijoittaminen saman katon alle. Odotusaikoina Sanna Koski on kulkenut äitiysneuvolassa Kummatissa, kun taas lastenneuvola sijaitsee aivan keskustassa Keskuskoululla.
Raahen seutukunnassa toteutettiin viime kesän ja syksyn aikana kansalaiskysely, jolla kartoitettiin alueen asukkaiden näkemyksiä ja kokemuksia hyvinvointiin, terveyteen, asuinympäristöön ja elämisen laatuun vaikuttavista tekijöistä ja palveluista. Torstaina julkistettujen ensimmäisten tulosten mukaan seutukuntalaiset ovat tyytyväisimpiä juuri äitiys- ja lastenneuvolapalveluihin sekä lasten päivähoitopalveluihin. Noin 80 prosenttia vastaajista katsoo, että nämä palvelut toimivat kotikunnassa hyvin.
"Tulos ei ole mikään yllätys", Sanna Koski arvioi.
Hyvää palautetta saivat myös koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä hammashuolto.
Seutukunnassa ei suuria vääristymiä
Sosiaali- ja terveyspalveluissa Raahen seutukunnan asukkaat ovat tyytymättömimpiä erikoislääkäripalveluihin. Lähes 60 prosenttia kansalaiskyselyyn vastanneista arvioi eikoislääkäripalvelujen toimivuuden huonoksi.
"Minusta se on synkkä luku", sanoo tutkimuksen vastaavana johtajana toimiva professori Petri Kinnunen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Oulun toimintayksiköstä.
Raahen kaupungin perusturvajohtajan Viljo Lehmuskedon mielestä erikoislääkäripalveluja kohtaan esitetyn kritiikin ei pitäisi johtua ainakaan palvelujen puutteesta. Viime vuonna Raahen kaupunki ja Pattijoen kunta käyttivät rahaa palvelujen ostamiseen OYS:sta noin miljoona euroa budjetoitua enemmän.
"Rahaa ainakin käytetään suruttomasti. Kohdistuvatko ne sitten oikein", Lehmusketo pohtii.
Kolmasosa seutukunnan asukkaista on tyytymättömiä myös myös oikeusapuun, toimeentulotukiasioihin, päihdehuoltoon, mielenterveyspalveluihin ja yleislääkäripalveluihin.
Petri Kinnunen sanoo, että tutkimuksen näkökulmasta katsottuna Raahen seutukunnassa ei ole mitään suuria vääristymiä. Tosin hän pitää suurena lukuna sitäkin, että kolmannes vastaajista kokee mielenterveyspalvelut huonoksi.
Kunnat luomassa uutta toimintakulttuuria
Kansalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalvelujen tilasta tehtävän selvityksen tavoitteena on tuottaa Raahen seutukunnan alueella ajankohtainen analyysi alueen ihmisten palvelutarpeista ja hyvinvointipalvelujen tilasta. Kaikki seutukunnan viisi kuntaa ovat sitoutuneet projektiin ja ovat mukana tutkimuksen toteutuksessa ja seurannassa.
"Tässä tutkimus ja käytäntö ovat välittömässä vuorovaikutuksessa. Pyrimme ajankohtaisuuteen ja siihen, että syntyisi palautejärjestelmä päättäjien käyttöön. Raahen alueen viisi kuntaa ovat tässä kehittämässä uudenlaista kulttuuria", toteaa professori Kinnunen.
Selvitystyön toimeksiantaja on Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. Johtaja Leo Ahon mukaan kysely seutukunnan asukkaiden hyvinvoinnista perustuu Raahen aluekeskusohjelman linjauksiin.
"Vaikka palveluntuottajat tietäisivätkin tilanteen ruohonjuuritasolla, päättäjille tieto ei välttämättä kantaudu. Kannoimme huolta siitä, ettei kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävä työ jalkaudu riittävän laajasti", selvittää Aho tutkimuksen tekemisen syitä.
Hyvinvointitutkimuksen loppuraportti valmistuu ensi syksynä.