Mahdollisten uusien ydinvoimalakuntien asukkaat kaipaavat monenlaista lisätietoja uuden ydinvoimalaitosyksikön ympäristövaikutuksista.
Politiikan tutkija Matti Kojo Tampereen yliopistosta pitää myös mahdollisena, että tulevana valtuustokautena ehdolla olevilla uusilla ydinvoimapaikkakunnilla järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys laitoksen sijoittamisesta.
"Suomessa ei ole toistaiseksi järjestetty tästä asiasta yhtään kansanäänestystä, vaikkakin aloitteita niistä on tehty. Pidän kuitenkin hyvin todennäköisenä, että kysymys nousee nyt esille."
Uuden laitosyksikön rakentamista suunnitteleva Fennovoima Oy järjesti viime talvena neljässä vaihtoehtoisessa sijoituskunnassa eli Simossa, Pyhäjoella, Kristiinankaupungissa ja Ruotsinpyhtäällä yleisötilaisuudet, joita on analysoitu tuoreessa Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tutkijoiden raportissa.
Kutakin paikkakuntaa leimasi tiettyjen aiheiden painottuminen, kertoo tutkija Anne Pylkkönen Jyväskylän yliopistosta.
Pyhäjoella kiinnostusta herättivät ennen muuta ydinvoimaan liittyvien terveysvaikutusten arviointi, ydinjätteet sekä paikallisten toimijoiden rooli hankkeen toteutuksessa. Esille nostettiin aiemmat tutkimukset, joissa oli todettu ydinvoimalan aiheuttamia terveysriskejä. Pyhäjoella haluttiin tietää, kuinka tutkimukset huomioitaisiin Fennovoiman hankkeen arviointimenettelyssä.
Puheenvuoroissa viitattiin myös ydinjätteiden käsittelyn kustannuksiin, loppusijoituksen turvallisuusriskeihin, kuljetustapoihin sekä ydinjätteiden vaikutusten arvioinnin rooliin. Myös Hanhikiven alueen luonnon monimuotoisuuden säilymisestä oltiin huolissaan.
Simossa korostuivat erityisesti ydinvoimalan vesistöön kohdistuvat vaikutukset. Osallistujat viittasivat erityisesti voimalan lauhdevesien mahdollisiin ympäristövaikutuksiin, vesistön lämpenemiseen ja radioaktiivisten päästöjen vaikutuksista vesistöön ja kaloihin.
Pylkkösen mukaan niin Pyhäjoella kuin Simossakin korostui huoli kansalaisten intressien huomioon ottamisesta hankkeeseen liittyvässä päätöksenteossa. Monella keskusteluun osallistuneella oli kokemus, ettei sijoituskunnan asukkaita, maanomistajia ja paikallisia kalastajia ollut kuultu. Myös naapuri- ja lähikuntien roolia suhteessa päätöksentekoon haluttiin selvennettävän.
Simossa nousivat esille myös matkailuun liittyvät kommentit, ja niissä painotettiin matkailun merkitystä maakunnalle. Luonnon säilyminen puhtaana koettiin ehdottomana edellytyksenä matkailuelinkeinon säilymiselle. Konkreettisena esimerkkinä viitattiin Lapin loheen, jonka nähtiin olevan uhattuna ydinvoimahankkeen toteutuessa.
Jotkut puhujat muistuttivat Lapin olevan merkittävä mökkeilyalue ja he kokivat ydinvoimalan uhkaavan mökkialueita.
Erityisesti Kristiinankaupungissa ilmeni asukkaiden kielteinen suhtautuminen hankkeeseen. Kesällä Fennovoima ilmoitti vetäytyvänsä Kristiinankaupungista.
"Fennovoiman päätös tiputtaa Kristiinankaupunki pois vaihtoehdoista oli voitto paikalliselle vastustavalle liikkeelle. Se osoitti, että jos laitoshankkeen edistämiseltä puuttuu paikallinen poliittinen tuki, hanke on vaikeuksissa", Matti Kojo arvioi.