Kuntien palvelut ovat tulevalla vaalikaudella rajussa myllerryksessä, ennakoivat Kuntaliiton johtomiehet menneellä viikolla. Mahdollisiksi tulevaisuuden vaihtoehdoiksi listattiin muun muassa palvelujen muuttuminen maksullisiksi, tiukennukset päivähoito-oikeuteen sekä palveluiden ulkoistus. Erityisesti muutosten varoitettiin koskevan alle 20 000 asukkaan kuntia, joiden rahat eivät riitä nykyisen tasoisiin palveluihin.
On hyvä, että Kuntaliiton nokkamiehet valottavat kuntatalouden tosiasioita ennen kunnallisvaaleja. Jälleen kerran monet ehdokkaat ovat nimittäin liikkeellä tavoittein, joiden toteutukseen monella kunnalla ei tosiasiassa ole mitään mahdollisuuksia.
Osa liiton johdon latelemista arvioista on osoitettu valtiolle. Se onkin osasyyllinen kuntien talouden tiukkuuteen näille asettamiensa uusien velvoitteiden vuoksi. Samoin päätökset ansiotulovähennyksen ja tulonhankintavähennyksen laajentamisesta ovat syöneet kuntien verotuloja.
Kuntien etujärjestön synkkiä arvioita kuunnellessa kannattaa silti muistaa, ettei kuntien taloustilanne ole yleisesti ottaen kehno. Osalla talous on kyllä heikossa jamassa, mutta kriisikuntien nouseminen otsikoihin luo helposti vinon kuvan koko todellisuudesta.
Silti kuntien pitää pohtia vaihtoehtoja, joilla ne voivat vahvistaa talouttaan. Niin kuntien kuin valtionkin suuri tulevaisuuden haaste on, kuinka saada talous pysymään tasapainossa, kun väestö ikääntyy ja sosiaali- ja terveysmenot vääjäämättä kasvavat.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne korosti, että kunnat hoitavat vastakin lakisääteiset palvelut, kuten terveydenhuollon, sosiaaliturvan ja opetuksen. Sen sijaan hän kysyi, kuuluvatko liikunta- ja kulttuuripalvelut sellaisiin peruspalveluihin, jotka kunnan tulee järjestää.
Nykyistä rajausta onkin syytä miettiä, mutta mistä palveluja aletaan purkaa? Parjanne itse väläytti orkestereita ja teattereita. Tavallisen kuntalaisen kannalta on melko yhdentekevää, mikä taho peruspalvelut järjestää, kunhan ne toimivat ja ovat aidosti kaikkien, köyhempienkin, saatavilla.
Kuntalaisen pitää voida kokea, että saa maksamilleen veromarkoille vastinetta. Palvelumaksujen korotukset ja uudet maksut herättävät perustellun kysymyksen siitä, minkä vuoksi kunnallisveroja oikein kerätään. Maksullisuus on mahdoton ajatus niin kauan kuin kuntien veroprosentit nousevat - ja ne ovat nousseet aina vain joitakin äärimmäisen harvoja yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta.
paakirjoitus@kaleva.fi