Kuntakuva, eli kunnan julkisuus- ja mielikuva vaikuttaa kuntaan monella tavalla. Myönteinen kuntakuva pitää kunnan elävänä sekä houkuttelee matkailijoita ja asukkaita, pohdittiin Nuorisoseurojen maakuntajuhlat avanneessa arvoseminaarissa maanantaina Pudasjärvellä.
Kuntakuvan lisäksi keskustelijoita puhutti välillä unholaan vaipuneen järjestötoiminnan asema nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Vaikka paikalle oli saapunut vain kolmisenkymmentä keskustelijaa, arvoseminaarin antia pidettiin hyvänä.
Pudasjärven suurimmaksi ongelmaksi nähtiin nuorten poismuutto. Keskustelijoiden mukaan Pudasjärvenkin nuorilla olisi parempi tulevaisuus, jos heille olisi työtä kotipaikkunnalla. Työhöntulijoita voisi houkutella myös myönteisempi kuntakuva.
Pudasjärven imagosta oli huolestunut myös pitkään nuorisoseuratoiminnassa mukana ollut Reijo Kenttälä Iinattijärveltä. Kenttälän mukaan kielteinen kuntakuva syntyy huonojen puolien pohtimisesta julkisuudessa. Kuvaa voisi parantaa tuomalla julkisuuteen myös myönteisiä asioita.
"Meillä on vahvuuksia, joista pitäisi puhua enemmän", sanoi Kenttälä.
Yhteiseksi vahvuudeksi keskustelussa nostettiin Pudasjärven luonto, jonka merkityksen oivaltaa usein vasta kauempaa katsottuna. Vaikka pudasjärviset eivät halua, että nuoret muuttavat pois kotikunnastaan, muualla käyminen avaa silmät näkemään oman kotiseudun hyvät puolet.
"Ulkomaan reissut ovat olleet kasvattavia kokemuksi. Niiden jälkeen osaa paremmin arvostaa kotiolosuhteita", kertoi 19-vuotias, Pudasjärven nuorisoparlamentin jäsen Terhi Kokko.
"En pidä huonona sitä, että nuoret käyvät muuallakin, mutta toivon myös että he palaavat takaisin. Meiltä ei puutu oikeastaan mitään muuta kuin lisää työmahdollisuuksia", Henri Hämäläinen sanoi
Lisää työtä Pudasjärvelle aiotaan saada hyödyntämällä sijaintia Oulun kasvukeskuksen reunalla. Etenkin matkailussa uskotaan olevan käyttämättömiä mahdollisuuksia.
Järjestöjen haaste yhteiskunnassa
Arvoseminaarin toiseksi pääaiheeksi nousi kolmannen sektorin, eli kansalaisjärjestöjen osuus yhteiskunnan hyvinvoinnista. Keskustelua vetänyt Petri Kauppinen sanoi, että järjestötoiminnan asemaa on entisestään korostettava. Järjestöjen edut tulevat esille esimerkiksi haettaessa EU-rahoituksia, joita yksittäiset henkilöt eivät voi saada.
Nuorisoseurojen ja muiden järjestöjen ikuisuusongelma on rahoitus. Nuorisoseurat saavat rahoituksensa veikkausvaroista, joiden määrä on vaihteleva. Rahoitus olisi vakaanpaa jos se kirjattaisiin valtion budjettiin. Kunnanvaltuutettujen mukaan Pudasjärvenkään rahat eivät riitä kaikkien hyvien hankkeiden tukemiseen.
Europarlamentaarikko Samuli Pohjamon (kesk.) mukaan aluepolitiikka ei kuitenkaan saisi olla pelkästään tukieurojen jakamista, vaan kansalaisjärjestöt olisi otettava aktiivisesti mukaan hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Kansanedustaja Tuomo Hännisen (kesk.) mukaan kansalaisjärjestöjen tuottamien palveluiden määrä on kasvussa kustannustehokkuuden takia. "Samalla rahalla tuotetaan enemmän kuin jos palveluntuottaja olisi joku muu", Hänninen sanoi.
Rahan puutteesta huolimatta Pudasjärvelläkin uskotaan tulevaisuuteen. Kunnan imagoa ja kuntalaisten itsetuntoa kun voi parantaa pienilläkin asioilla.
"Itsetunto voi muodostua pienistä asioista kyläyhteisössä", pohti keskusteluun osallistunut toiminnanjohtaja Timo Nevanperä Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liitosta. Nevanperän mukaan kuntakuvaa kohottavien asioiden ei tarvitse aina olla suuria ja mahtavia.
Myös Pudasjärven nuorisoseuran puheenjohtaja Arto Liekolan mukaan arvoseminaari oli hyvä avaus juhlaviikolle, mutta jotain jäi puuttumaan. "Päättäjiä olisi saanut olla enemmän paikalla", Liekola harmitteli.