Kuntajohtajia kohdellaan kuin vanhaa rukkasta. Tällaisen johtopäätöksen voi vetää Turun yliopistossa tehdystä pro gradu -tutkimuksesta, jonka mukaan lähes puolet kuntajohtajista joutuu henkisen väkivallan kohteeksi työssään.
"Kuntajohtajat kokevat melko yleisesti itseensä kohdistuvaa kielteistä käyttäytymistä, joka on jollain tavalla järjestelmällistä ja jota he pitävät perusteettomana", toteaa tutkimuksen tehnyt kasvatustieteiden maisteri Pia Lauraeus Turusta.
Pia Lauraeus haastatteli tutkimukseensa sataa kuntajohtajaa. Parhaillaan hän jatkaa asian tarkastelua keräämällä aineistoa tohtorinväitöstutkimukseensa.
Uusimmat haastattelut osoittavat gradusta poiketen, että henkistä väkivaltaa koetaan myös pienissä, alle 2 000 asukakan kunnissa. Puoluekannalla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä.
Kuntajohtajien kohtelua selvitellään heidän omien kokemustensa kautta.
Varsin usein kunnan tai kaupungin johtaja leimataan syntipukiksi epäonnistumisiin.
"Kyse on siitä, että yksi henkilö joutuu kantamaan yhteisön kaikki kielteiset ja ikäväksi koetut asiat. Syyt kohdistetaan persoonaan, ei niinkään itse asiaan. Annetaan ymmärtää, että kun meillä on tällainen johtaja, niin kaikki menee päin mäntyä."
Ristiriitaisia tavoitteita
Henkistä väkivaltaa kuntajohtajia kohtaan käyttävät ennen kaikkea luottamushenkilöt. Johtaja saattaa joutua pitkäksi aikaa yhden yksittäisen luottamushenkilön vainon kohteeksi.
Tähän liittyy Pia Lauraeuksen mukaan mustamaalaaminen ja perättömien tietojen välittäminen.
"Jossain määrin ilmenee myös perheeseen kohdistuvaa henkistä väkivaltaa. Sen laajuudesta ei tähän saakka kerätyn aineiston pohjalta ole tietoa."
Kuntajohtajat kykenevät vaihtelevasti ottamaan vastaan selän takana tapahtuvan poliittisen juonittelun ja henkisen painostuksen.
Siinä, missä toisilla on niin kova nahka, etteivät puukoniskut mene sen läpi, toiset ottavat itseensä ja saattavat sairastua.
"On johtajia, jotka vastaavat tähän avoimuudella. Asiat nostetaan pöydälle, ne käsitellään ja ongelmiin tartutaan sitä kautta. Toisaalta on niitä, jotka yrittävät pysyä vain tiukasti asiassa. Eivät provosoidu, vaikka provosoidaan", Pia Lauraeus kertoo.
Väitöskirjatutkimustyön aikana Pia Lauraeuksen on tarkoitus etsiä keinoja ehkäistä henkistä väkivaltaa ja miettiä tapoja, joilla kunnissa päästään purkamaan tällaisia tilanteita.
Yhden syyn kuntaorganisaatiossa laajana ilmenevään henkiseen väkivaltaan johtajia kohtaan Pia Lauraeus näkee organisaatiossa itsessään.
"Kuntiin on ikään kuin sisäänrakennettu konfliktitilanne. On niin monta intressitahoa ja näkemystä, kuntajohtaja keikkuu virkamiesten ja luottamushenkilöiden sekä monien sidosryhmien välissä", kasvatustieteiden maisteri Pia Lauraeus määrittelee.