Oulu Oulun seudun kunnissa on käsiteltävänä ehdotus uudeksi eheyttäväksi kuntajaoksi, jolla päästään eroon niin kutsutuista enklaaveista eli jonkin toisen kunnan sisällä olevista naapurikunnan alueista. Ehdotus uudeksi kuntajaoksi oli esillä maanantaina Oulun kaupunginhallituksessa, mutta asia jäi pöydälle.
Valtioneuvosto määräsi toukokuussa 1998 tehtäväksi kuntajaon eheyttämisen Oulun, Oulunsalon, Muhoksen, Kempeleen ja Ylikiimingin alueella. Tavoitteena on muodostaa kuntarajojen selkiyttämisen avulla toiminnallisesti ja hallinnollisesti eheitä kuntia.
Eheytystä on yritetty kuntien asettamassa eheyttämistoimikunnassa, mutta yksimielisyyttä ei löytynyt. Niinpä sisäasiainministeriö määräsi erillisiksi selvitysmiehiksi sisäasiainministeriön neuvottelevan virkamiehen ToivoPihlajaniemen ja kuntaliiton lakiasiainpäällikön Kari Prättälän. Selvitysmiesten ehdotus valmistui viime vuoden lopulla.
Kuntajakoehdotus on ollut Oulussa nähtävillä huhti-toukokuussa. Siitä jätettiin kolme muistutusta. Muistutukset kohdistuvat Lentokentäntien varteen, sillä selvitysmiehet ovat esittäneet osia Oulusta liitettäväksi Oulunsalon kuntaan. Kyse on Myllyojan ja Kempeleen kunnanrajan välisestä alueesta. Muistuttajat eivät halua kyseiselle alueelle kuntavaihdosta. Muusta ehdotuksesta poiketen alue jäisi yksinäiseksi saarekkeeksi Oulun ja Kempeleen väliin.
Kaupunginlakimies Jorma Pietilän lausunnossa todetaan muistuttajien kanssa sama asia. Myllyojan ja Kempeleen kunnan välisen Lentokentäntien varressa sijaitsevan alueen liittäminen Oulunsalon kuntaan poikkeaa ehdotetusta yleislinjasta. Ehdotus ei ole eheyttämismenettelylle asetettujen tavoitteiden mukainen, sillä kuntajaotuksen yhteneväisyys muodostuisi vain vesialueiden kautta.
Kempele ja Oulunsalo
menettävät maata
Pietilä huomauttaa, että käytännössä syntyisi tien varteen uusi enklaavi, jolla ei olisi maayhteyttä Oulunsalon kuntaan. Alue on myös tärkeä tulevaisuuden rakentamiskohde, jonka käyttö vaikeutuisi siirrossa. Siirto ei edistä alueen toiminnallisuutta.
Niinpä Pietilän mielestä Oulun ei pitäisi hyväksyä jakoehdotusta tuolta osin. Kaupungin puolesta lausunnon antaa kaupunginvaltuusto. Pietilän mielestä Räkäsuon enklaavi Muhoksen ja Ylikiimingin rajalla voidaan siirtää naapurikuntaan. Isokankaan ja Sanginjoen enklaavien siirto Ouluun on myös eheyttämismenettelyn mukaista. Kaupunki on Sanginjoen suunnassa merkittävä maanomistaja.
Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimiston tilastojen mukaan maata menettävät Oulunsalo ja Kempele, kun Oulun, Muhoksen ja Ylikiimingin pinta-ala kasvaa tuhansia hehtaareja.
Eheyttämisehdotuksessa Oulu menttäisi Oulunsaloon 922 hehtaaria ja Ylikiiminkiin 995 hehtaaria. Vastaavasti kaupunki saisi Oulunsalolta 5 706 hehtaaria ja Ylikiimingiltä 46 hehtaaria. Menetykset olisivat 1 917 hehtaaria ja saamiset 5 752 hehtaaria, jolloin kaupungin pinta-ala kasvaisi 3 835 hehtaarilla eli runsaalla 38 neliökilometrillä.
Oulunsalo menettäisi Ouluun 5 706 hehtaaria, Ylikiiminkiin 3 711 ja Kempeleeseen 266 hehtaaria. Vastaavasti kunta olisi saamassa Oulusta 922 hehtaari ja Kempeleestä 983 hehtaaria. Menetykset olisivat 9 683 hehtaaria ja saamiset 1 905 hehtaaria, joten Oulunsalon pinta-ala pienenisi 7 778 hehtaarilla eli 77 neliökilometrillä.
Kempele olisi menettämässä Oulunsaloon 983 hehtaaria ja Muhokselle 2 522 hehtaaria. Vastaavasti se saisi Oulunsalosta 266 hehtaaria. Nettomenetys Kempeleen kunnalle olisi 3 239 hehtaaria eli 32 neliökilometriä.
Muhos menettäisi Ylikiiminkiin 52 hehtaaria ja saisi Kempeleestä 2 522 hehtaaria. Näin Muhoksen pinta-ala kasvaisi 2 470 hehtaarilla eli 24,7 neliökilometrillä. Ylikiimingin menetys Ouluun olisi 46 hehtaaria ja vastaavasti kunta olisi saamassa Oulunsalosta 3 711 hehtaaria, Oulusta 995 hehtaaria ja Muhokselta 52 hehtaaria. Ylikiimingin pinta-ala kasvaisi ratkaisussa 4 712 hehtaarilla eli 47 neliökilometrillä.