Kuntien imagolla on merkitystä, ja siksi niitä kiillotetaan tosissaan. Kunnasta ulkopuolelle tarjottavan kuvan pitää kuitenkin vastata todellisuutta. Ontot lupaukset ovat nopein tie pilata kunnan maine.
Kaupunginjohtaja Ossi Repo purki maanantaina Kemin kaupunginvaltuustossa harmistustaan siitä, kuinka paikkakunnasta kerrotaan vain kurjia uutisia. Kuvan oikaisemiseksi hän latoi esiin lukuja, jotka osoittivat, että Kemin talous on monessa kohtaa paremmalla mallilla kuin sen naapureiden. Kaupungin palveluitakin Repo kiitteli.
Perämeren pohjukassa kuntien väliseen julkisuuskuvavertailuun onkin tavallista otollisemmat lähtökohdat. Alueen ykköskaupunki on iät ja ajat ollut Kemi, mutta sitä haastamaan on yhä selvemmin noussut rajakaupunki Tornio.
Taloustutkimuksen tekemässä kuntien imagomittauksessa Tornio on jo kaukana Kemin edellä. Muutaman päivän takaisten lukujen mukaan Torniolla on maan 20 000-50 000 asukkaan kuntien joukossa kuudenneksi paras imago. Kemi on saman listan kolmanneksi viimeinen sijaluvulla 34. Ei ihme, jos moni otsa Kemissä kurtistuu.
Vaikka kunta on olemassa ennen kaikkea asukkaitaan varten, merkitystä on myös sillä, mitä siitä sen ulkopuolella ajatellaan. Tämä tulee vastaan ainakin kansalaisten muuttopäätöksissä ja yritysten miettiessä sijoittumisratkaisujaan. Imago ei aina ole näissä valinnoissa ratkaisevin asia, muttei vähäisinkään.
Tämä tiedetään myös kunnissa, mistä taas on seurannut erilaisia imagonkohotuspyrkimyksiä ja brändinhiontaohjelmia. Osa niistä on ollut onnistuneita, mutta kaikki eivät.
Takavuosina Haapajärvi julistautui huippuhiihtäjäänsä nojaten "Voittajien kaupungiksi". Kampanjalta putosi sattuneesta syystä pohja Lahden MM-hiihtojen jälkeen. Muutenkin iskulause herätti kysymyksiä, sillä jokaisessa kunnassa pitää olla tilaa myös häviäjille.
Pahiten mennään metsään, jos kuntaimagoa rakennetaan jonkin muun kuin tosiasioiden varaan. Tällaiset operaatiot lähinnä ärsyttävät ja kääntyvät helposti koko kuntakuvan vahingoksi.
On ymmärrettävää, jos Kemissä ollaan näreissään kaupungin kehnonpuoleisesta julkikuvasta. Esimerkiksi kaupungin nousu kiinnostavaksi talvimatkailukaupungiksi ei jostain syystä ole erityisemmin kohottanut sen imagoa.
Paras tapa päästä nykyisestä tilanteesta ylös ja ulos on kuitenkin tehdä sellaista politiikkaa, että Kemistä kerrotaan vastakin enemmän hyviä kuin huonoja uutisia. Esimerkiksi katkerat kunnallispoliittiset valtakamppailut eivät paranna Kemin eivätkä minkään muunkaan kunnan kuvaa.
Oulu on samassa tuoreessa imagotutkimuksessa yli 50 000 asukkaan kaupunkien sarjassa sijaluvulla neljä. Imagotutkimuksen ykkösenä monena vuonna paistatellut kaupunki on yhä maan kermaa. Pieni notkahdus aiemmasta ei ole yllätys, sillä kaupungista on muutaman viime vuoden aikana kuultu myös huonoja uutisia.
Oulun teknoleimaa on moitittu kylmäksi ja sen on sanottu jättävän varjoonsa muun muassa kaupungin kulttuurielämän. Aina parempi onkin, mitä monipuolisemmista hyvistä aineksista kaupungin kuva syntyy. Teknologiakaupunki-leimalle ei edelleenkään kannata nyrpistää nenäänsä. Moni kaupunki olisi mieluusti sellainen, jos siihen olisi edellytykset.
Tulevaisuudessa hyvän kaupungin kuva voi syntyä aivan muista asioista kuin nyt. Arvioissa voivat painottua ympäristökysymykset tai vanhusten asiat taikka se, missä tilassa kaupungin kouluverkko on. Kunta-arviot perustuvat aina tuolla hetkellä tärkeänä pidettyihin arvoihin.