Kun­ta­fuu­sio tietää lisää työ­maa­ta

Rakennusalalla on positiiviset näkymät Raahen tulevaisuudesta. Raahen ja Pattijoen yhdistymisen myötä valtiolta saadut porkkanarahat ja varsinkin vajaan 1,7 miljoonan euron kehittämisavustus työllistävät tulevina vuosina erityisesti rakentajia.

Asiakirjat talteen. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Simo Vedenoja ja kaupunginjohtaja Jaakko Nahkuri seuraavat peruskiveen muurattavan lieriön sulkemista.
Asiakirjat talteen. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Simo Vedenoja ja kaupunginjohtaja Jaakko Nahkuri seuraavat peruskiveen muurattavan lieriön sulkemista.
Kuva: Helge Murtovaara

Raahe Rakennusalalla on positiiviset näkymät Raahen tulevaisuudesta. Raahen ja Pattijoen yhdistymisen myötä valtiolta saadut porkkanarahat ja varsinkin vajaan 1,7 miljoonan euron kehittämisavustus työllistävät tulevina vuosina erityisesti rakentajia.

"Näemme, että kuntien yhdistyminen ei tuo millekään muulle alalle suhteessa niin paljon työtä kuin rakennusalalle", sanoo Rakennusliiton osasto 222 ry:n puheenjohtaja Risto Kähkönen.

Hän korostaa, että yksistään avustuksilla ei vielä mitään rakenneta. Se on kuitenkin kaupungille eräänlainen täky investointihankkeiden toteuttamiseen.

"Meidän mielestä näillä korvamerkityillä rahoilla kaupunki tavallaan velvoitetaan rakentamaan. Hyvä asia on se, että kuntasuunnitelmassa kohteet ajoittuvat useamman vuoden ajalle. Samalla nämä kaupungin investoinnit herättävät myös muita rakennuttajia, joiden kohteet ovat olleet tähän saakka mietinnän alla."

Kähkönen laskee syntyneen tilanteen hyvin pitkälle Raahen kaupungin neuvottelijoiden ja kuntaministeri Martti Korhosen (vas.) ansioksi.



Useita kohteita alulle
jo tänä vuonna


Raahen ja Pattijoen yhdistymissopimukseen on kirjattu lista investointikohteita, joista Pattasten koulun rakentaminen, Raatihuoneen saneeraus ja Kauneuskanavan rakentaminen ovat jo vauhdissa.

Tulossa ovat ainakin myös vanhainkoti Mainingin ja Ollinsaaren koulun saneeraus ja Rännärin pesäpallokentän katsomon kattaminen.

Sisäasiainministeriön myöntämä lähes 1,7 miljoonan euron kehittämisavustus on jo Raahen kaupungin tilillä korkoa kasvamassa ja odottamassa hankesuunnitelmien valmistumista. Raha on korvamerkitty kaikkiaan kahdeksaan eri kohteeseen, joiden yhteenlaskettu kustannusarvio on runsaat 3,4 miljoonaa euroa.

"Suurin osa kohteista tarvitsee muutakin rahoitusta kuin kehittämisavustuksen, ja näitä rahoituksia parhaillaan haetaan. Suunnittelu ja aikatauluttaminen on menossa ja yhdistysmissopimuksen mukaisesti kohteet pyritään toteuttamaan etupainotteisesti", projektipäällikkö Seppo Kauppila kertoo.

Kehittämisavustuksen turvin toteutetaan Korkelonkankaan tasoristeyksen varolaitteet, laajennetaan Kotilehdon dementiakotia ja Pattasten päiväkotia. Avustuksen turvin myös peruskorjataan Jokelan koulu, kehitetään Mikonkarin aluetta sekä Hummastinvaaran ulkoilureittejä, suunnitellaan kulttuuri- ja luontomatkailun informaatio- ja opastuskeskusta sekä parannetaan Raahe-Pattijoki -lentokenttää.

"Tarkoitus on, että ne kaikki lähtevät liikkeelle vielä tämän vuoden puolella", mainitsee Kauppila.

Risto Kähkösen mukaan Rakennusliiton paikallisosasto ennakoi jo ennen kuin porkkanarahoista oli tietoakaan, että kuntien yhdistyminen tietäisi lisää rahaa ja työtä alueen rakentajille.

Puheenjohtaja perustelee näkemystä myönteisemmällä kuntakuvalla, mikä puolestaan luo uskoa tulevaan ja rohkaisee investoimaan.

Paikallisosasto kantaa suurta huolta siitä, kuka tulevat urakat saa tehdäkseen.

Kähkösen mielestä kunnan ei pitäisi aina valita halvinta urakoitsijaa, vaan sellainen, jolla on näyttöä laadukkaasta rakentamisesta ja hyväksytyistä toimintatavoista.

"Tietenkin olisi hyvä, että paikalliset rakennusliikkeet saisivat töitä, mutta ei oululaisiakaan yrityksiä pidä nähdä peikkona, jos ne toimivat reilujen ja hyväksyttyjen pelisääntöjen mukaan. Esimerkiksi Pattasten koulun pääurakoitsija on Oulusta, mutta urakkaporukka on raahelaisia rakennusmiehiä", huomauttaa Kähkönen.

Ilmoita asiavirheestä