Kunnat ovat jo pidemmän aikaa yhtiöittäneet palveluidensa tuottamista. Usein sitä perustellaan tarpeella tehostaa toimintaa, parantaa palveluja ja tehdä päätöksenteko notkeammaksi.
Samalla on kuitenkin katkaistu yksi tärkeä kunnalliseen päätöksentekoon liittyvä ominaisuus: avoimuus. Kunnallisista yhtiöistä on liian usein syntynyt muutaman luottamus- ja virkamiehen pyörittämiä salaseuroja, joiden asioista toimintaa rahoittavat kuntalaiset eivät saa juuri lainkaan tietoa.
Yhtiöissä vedotaan osakeyhtiölakiin ja liikesalaisuuksiin, vaikka osakeyhtiölaki ei kiellä avoimuutta eikä yrityksellä olisi mitään sellaisia salaisuuksia, joita voitaisiin pitää liikesalaisuuksina.
Kunnan järjestäminä toiminnat ovat avoimia. Kuntalaisilla on tällöin oikeus saada tietoa niistä. Jopa sitä pidetään suositeltavana, että erilaisista kunnallisista suunnitelmista kerrotaan hyvissä ajoin, jotta kuntalaiset voisivat vaikuttaa päätöksentekoon.
Avoimuus on kunnallisen demokratian kulmakiviä. Suomessa ei harjoiteta suoraa demokratiaa, jossa kuntalaiset osallistuisivat henkilökohtaisesti asioista päättämiseen. Avoimuutta apuna käyttäen tarjotaan tilaisuus osallistumiseen ennen päätöksentekoa.
Kun toimintoja on siirretty kuntien omistamille osakeyhtiöille, se on samalla tarkoittanut usein avoimuuden loppumista ja kätkeytymistä epämääräisen liikesalaisuuden ja osakeyhtiölain verhojen taakse.
Kunnalla on toimintoja, jotka eivät ole missään tapauksessa julkisia ja joiden salassapito on perusteltua. Se ei kuitenkaan ole yhteydessä toiminnan harjoittamisen muotoon. Osakeyhtiö ei sinällään ole este avoimuudelle. Salassapidosta on säädetty omat pykälänsä ja ne liittyvät yleensä yksityisyyden suojan piiriin kuuluviin asioihin.
Kunnan omistamilla yrityksillä tällaisia asioita on tosiasiassa vähän. Esimerkiksi kunnallisten liikelaitosten johtajien palkkoja saatetaan pimittää, vaikka niiden pitäisi olla julkisia ja vaikka ne ovatkin verottajan kautta saatavissa. Jos on samassa tehtävässä kunnan palkkalistalla, palkka löytyy julkisista asiakirjoista. Osakeyhtiössä tiedot on kätketty toimivan johdon peukalon alle.
Palkkojen pimitys on pieni sivujuonne koko julkisuusongelmassa, mutta kertoo paljon. Kun pienistä asioista ei anneta tietoa, vielä vähemmän sitä on saatavilla suurista asioista.
Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää on vaatinut julkisuuslain ulottamista kuntien omistamiin osakeyhtiöihin. Esitys on kannatettava.
Tuntuu oudolta, jos sama palvelu on yhdessä kunnassa avointa ja toisessa salaista vain siitä syystä, että toiminnan järjestämisen muoto on erilainen.
Kun on kyse kuntalaisten yhteisestä omaisuudesta, ei mitenkään ole perusteltua antaa sen hallintaa itse itseään täydentävien salaseurojen harteille. Mitä enemmän on hämäräperäistä salailua, sitä enemmän on epäilyä siitä, ettei asioita hoideta päivänvalon kestävällä tavalla.
Pääkirjoitus