Kuntien demokratiavajeesta on puhuttu vuosia, ilman kohennusta. Uusin selvitys kertoo, että kuntalaiset kokevat olevansa jopa järkyttävän kaukana lähiympäristönsä päätöksenteosta.
Periaatteessa demokratian pitäisi Suomessa toteutua kuntatasolla kaikkien helpoimmin. Kunnissa päätetään asioista, jotka ovat jokaisen arkielämässä konkreettisesti läsnä. Päättäjätkin ovat lähempänä, sillä valtuutettuja on sen verran paljon.
Käytännössä kuntademokratian tila on silti hälyttävän huono. Se heijastuu kunnallisvaaleissa, joiden äänestysvilkkaus on romahtanut alle 60 prosentin.
Kunnallisdemokratian ongelmista on puhuttu vuosikausia, mutta mikään ei näytä muuttuvan -- kuin korkeintaan huonompaan suuntaan.
Keskustaa lähellä oleva Ajatuspaja e2 julkaisi maanantaina kunnallista kansanvaltaa koskevan kyselyn, jonka tulos tyrmää keväällä lähestyvät kunnallisvaalit jo ennalta. Huikeat 91 prosenttia suomalaisista vastaa, ettei äänestämisellä ole juurikaan vaikutusta itse päätöksentekoon kunnissa. Vajaat 80 prosenttia pitää äänestämistä kuntalaisen tehokkaimpana vaikuttamisen tapana mutta samalla yli 80 prosenttia vastaajista sanoo, että todellinen valta on jossain muualla.
Toisin sanoen äänestämään mennään, jos yleensä edes mennään, sillä mielellä ettei ääni kuitenkaan mitään mihinkään vaikuta. Tähän kansalaisten kokemukseen on paha mennä väittämään vastaan. Käsillä on vakava ongelma, joka pitäisi pystyä vihdoinkin ratkaisemaan. Suurin vaikeus on siinä, että kunnallisdemokratiaa käytännössä toteuttavat puolueet ovat itse osa tätä ongelmaa.
Ajatuspajan tutkimuksessa lähes 80 prosenttia suomalaisista pitää puolueita paikallistasollakin liian kaukana arjesta olevina. Niitä ei kyselyssä nähdä virkamiesvallan vastapainona, ja tämä tulkinta on täysin oikea.
Puolueet ovat kunnissa jyvittäneet tärkeimmät virkamiespaikat siten, että käytännön vallankäyttö ja asioiden junailu hoituu parhaiten virkamiehistön kautta. Valtuutettujen tehtäväksi jää usein vain kulkea ruodussa. Periaatteessa äänestäjät toki voisivat kunnallisvaalien kautta mullistaa valtuustojen kokoonpanon ja sitä kautta vähitellen myös kuntansa vallankäytön, mutta tie on kovin pitkä.
Lisäksi kunnallisvaaleihin mennään yleensä valtakunnallisten eikä paikallispoliittisten tunnusten alla, vaikka esimerkiksi maan hallituspolitiikka ei liity mitenkään esimerkiksi kuntien kaavoituksesta päättämiseen. Mielipiteellä Matti Vanhasesta on kunnallispoliittista merkitystä vain Nurmijärvellä.
Tämäntapaiset tulokset ovat omiaan puoltamaan pormestarimallia kuntien johdossa -- sillä edellytyksellä, että valinta tehdään kansanvaalissa eikä valtuustossa. Mikään yleisratkaisu kunnallisdemokratian ongelmiin ei pormestarimallikaan silti ole.
Kyselyn vastaajat puoltavat vahvasti internetäänestystä vaalivilkkauden lisääjänä. Nettiäänestämisessä olisikin Suomessa aika päästä sanoista tekoihin. Mutta vaikka äänestysaktiivisuus nousisi, jäljelle jää ongelma, ettei äänestämisen koeta vaikuttavan mihinkään. Puolueisiin leimautumista vierastetaan, ja kun kuitenkin vaikuttaminen tapahtuu paikallisestikin puolueiden kautta, todellinen valta jää hyvin pienten aktiivipiirien käsiin. Niiden intresseissä taas ei ole oman valtansa vähennys. Tämän noidankehän murtaminen ei tunnu millään onnistuvan.