Kunta- ja palvelurakenteiden uudistustyö polkaistiin hallituksessa vauhtiin keskiviikkona. Valmiita esityksiä ministerit lupaavat vuoden päästä toukokuussa. Jo tämän vuoden loppuun mennessä tulee ehdotus siitä, mitä tehtäviä kunnilta siirretään valtiolle.
Valtiosihteerityöryhmä ei johtajansa Antti Mykkäsen mukaan halunnut ryhtyä asiassa portinvartijaksi, vaan toi koko Kuntaliiton esittämän 13 kohdan listan hallituksen puitavaksi.
Eilisessä tiedotustilaisuudessa ministerit vakuuttivat kilpaa, että hallitus käy nyt historiallisen uudistuksen kimppuun ja myös tekee uudistusesitykset.
"Hallitus on täysin yksimielinen siitä, että tämä viedään läpi", sanoi valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.), jonka johdolla poliittiset linjaukset vedetään.
Käytännön työtä johtaa alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.). Hänen mukaansa hallitus lähtee määrätietoisesti edessä olevaan suururakkaan ja katsoo ennakkoluulottomasti kaikki vaihtoehdot.
"Tämä hallitus luo uudistuksille puitteet, mutta täytäntöönpanoa jää seuraavillekin hallituksille", Manninen totesi. Uudistustyön alkua viivyttänyt keskustan ja SDP:n kiistely kuntaliitoksista ja niihin pakottamisesta lakaistiin pois pöydältä. Asia jää ratkaistavaksi jatkotyön aikana.
Kalliomäen mukaan kuntien lukumäärä tulee kuitenkin putoamaan huomattavasti. Kuntaliitoksille hallitus ei lupaa suurempaa porkkanarahaa seuraavassa budjetissa.
Mannisen mielestä porkkanat ovat jo nyt erittäin korkealla eikä rahasumman kasvattamisella ole saatavissa lisäarvoa.
Ripeää
etenemistä
Kunta- ja palvelurakennehankkeessa on kyse siitä, miten kuntien lakisääteiset palvelut pystytään tuottamaan ja turvaamaan eri puolilla maata kansalaisille niin, etteivät verorasitukset kasva kohtuuttomiksi.
Kuntien nykyisellä menokehityksellä rahat eivät tähän riitä. Samaan aikaan kun väki vanhenee, palveluvaatimukset kasvavat. Kuntatyöntekijöistä poistuu kolmannes.
Pelkästään kuntaliitoksilla tai kuntien välisellä yhteistyöllä ei ongelmaa ratkaista, vaan tarvitaan molempia.
On myös löydettävä uusia tapoja palvelujen tuottamiseen. Lisäksi selvitetään valtion ja kuntien välistä tehtäväjakoa.
Hankkeen tavoitteena on se, että nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan. Selvityksessä tulee ottaa huomioon erityisesti palveluiden saatavuus, laatu, tehokas tuottamistapa, tuottavuuden parantaminen, tietotekniikan kehitys ja vaikutus henkilöstöön.
Uudistuksen aikajänne ulottuu vähintään vuoteen 2015. Hallituksen tarkoituksena on edetä ripeästi.
Jo tulevana syksynä ministeri Mannisen johtama ryhmä tekee hallitukselle keskeiset linjaukset.
Sen jälkeen on vuorossa Kuntaliiton organisoimana aluevaihe, jossa on tarkoitus ottaa huomioon kunkin alueen erityispiirteet.
Palvelujen järjestämisvastuuseen ja tuottamistapaan liittyvät ehdotukset on määrä tuoda koko hallituksen käsittelyyn ensi vuoden toukokuuhun mennessä.
Kyse ei ole
leikkauksista
Touko-kesäkuussa 2006 valtioneuvosto päättää tulevista rahoitus-, järjestämis- ja tuottamisrakenteista sekä linjaa kuntajakolain mahdolliset muutostarpeet.
Vielä ei ole selvillä tuodaanko hallituksen päätökset eduskuntaan puitelakina, valtioneuvoston periaatepäätöksenä vaiko muulla tavalla. Lakilinjausten on määrä astua voimaan vuoden 2007 alusta.
Opetusministeri Tuula Haatainen (sd.) painotti, että hankkeessa ei ole kyse siitä, missä säästetään tai leikataan, vaan miten voidaan nostaa palvelujen laatutasoa ja tuottaa ne paremmin.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk.) mielestä pitää saada muutos siihen, että kunnat voivat jatkossa itse vaikuttaa erikoissairaanhoidon laskuihin.
Nykykäytäntö, jonka mukaan kunnilla ei ole laskujen suuruuteen mitään sanomista, alkaa ministeri Hyssälän mukaan olla taakse jäänyttä elämää.