Kunta-ala varautuu kovenevaan kilpailuun työvoimasta parantamalla henkilöstöpolitiikkaansa. Kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Kuntien eläkevakuutus aloittavat yhteisen työvoima- ja henkilöstöohjelman, johon sisältyy laajoja toimia mm. työn organisoinnin ja koulutuksen kehittämiseksi.
Työilmapiiriä aiotaan parantaa lisäämällä työviihtyvyyttä, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja arvostusta.
Kuntasektorin työpaikkoja pyritään tekemään houkuttelevammiksi, koska nykyisestä henkilöstöstä yli kolmannes jää 10 vuoden aikana eläkkeelle, ja yksityinen sektori uhkaa viedä pätevimmän työvoiman.
Kunta-alalle tarvitaan tällä vuosikymmenellä noin 160 000 uutta työntekijää. Kaikkiaan kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa on 416 000 palkansaajaa.
Kuntia ja kuntayhtymiä kehotetaan laatimaan henkilöstöstrategiat houkuttelevuuden lisäämiseksi. Koska maan 448 kuntaa ovat maksukyvyltään kovin erilaisia, kuntien välistä yhteistyötä halutaan lisätä ja ottaa käyttöön uusia palvelujen tuotantotapoja.
Palkkatasossa kuntien halutaan seuraavan muiden työmarkkinoiden kehitystä kuntatalouden mahdollistamissa rajoissa. Etenkin kannustavia palkkatekijöitä eli henkilökohtaista palkanlisää ja tulospalkkiota aiotaan käyttää nykyistä enemmän.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtaja Jouni Ekuri pitää selvänä, että rahaa tarvitaan lisää. Koska kunnat eivät kuitenkaan pelkkien palkankorotusten keinoin voi kilpailla yksityisen sektorin kanssa, niiden on käytettävä perinteisiä keinojaan.
Ohjelmaa maanantaina esitellyt Ekuri viittasi tutkimustietoihin, joiden mukaan kuntien henkilöstö arvostaa hyvää työsuhdeturvaa, joustavia työaikoja ja pitkiä lomia. "Näitä vahvuuksia pitää kehittää edelleen."
Kunta-alan järjestöt korostavat, että kuntien palkanmaksukyvyn varmistamiseksi tarvitaan valtion ja kuntien yhteistyötä ja vakaata kuntataloutta.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Pekka Alanen muistutti, että kuntien palkanmaksukyky riippuu verotuloista. Valtionosuuksien osuus on vain 14–15 prosenttia, eikä niihin odoteta suuria muutoksia.
Kuntajärjestöjen toimenpideohjelmaa kohdennetaan kaikille ikäryhmille tarpeiden mukaan. Esimerkiksi keski-ikäisten työupumuksen vähentäminen on yksi tavoite.
Samalla aiotaan kohentaa eläketurvaa. Keskimääräistä alle 58 vuoden eläkkeellesiirtymisikää halutaan nostaa parilla-kolmella vuodella kehittämällä eläketurvaan liittyviä kannustimia.
Kuntia kehotetaan lisäämään myös työharjoittelua, työssä oppimista ja oppisopimuskoulutusta sekä tarjoamaan enemmän kesätyöpaikkoja ja peruskoululaisten työelämään tutustumisjaksoja.
Kohteina ovat nuorten ohella mm. maahanmuuttajat, joita odotetaan tulevan kuntiin useita tuhansia. Aktiivisen työllisyyspolitiikan keinoin kunnista pyritään saamaan töihin kaikki työkykyiset.