Kestävän ja ympäristöystävällisen kertaratkaisun löytäminen maailman energiaongelmiin olisi vähintään yhden Nobelin palkinnon arvoinen suoritus. Sellaista ratkaisua ei kuitenkaan ole näkyvissä.
Sen sijaan ilma on sakeana toisistaan jyrkästi poikkeavia näkemyksiä siitä, mihin suuntaan lähteä. Kohti biopolttoaineita? Vai ydinvoiman lisärakentamista? Aurinkoenergiaa? Fuusiovoimaa?
Jokaisella näistä on uskolliset ystävänsä ja lobbarinsa, jotka puolensa valittuaan pystyvät enää vajavaisesti kuuntelemaan toisen osapuolen perusteluja. Ymmärryksen tielle tapaavat tulla myös bisnesintressit. Mustamaalataan vastapuolen vaihtoehto, jotta oma liiketoiminta menestyisi.
Otetaan tuore esimerkki. Kauppalehden Optio-liitteessä energiayhtiö St1:n perustaja Mika Anttonen laukoo railakkaita näkemyksiä siitä, mihin meillä ja maailmalla pitäisi panostaa. Anttosen vastaus on biojätteestä valmistettu etanoli. Sillä voidaan hänen mukaansa helpottaa maailman energiapulaa ja tehdä se ympäristön kannalta kestävästi.
Anttonen ampuu myös alas pääministeri Matti Vanhasen ajatuksen, jonka mukaan nykyiset autot voitaisiin korvata sähköautoilla. Vanhanen ei Anttosen mukaan ymmärrä, minkä mittaluokan asioista puhuu. Yritysjohtajan mukaan maailman päivittäisen öljyntuotannon korvaamiseen tarvittaisiin
12 000 keskikokoista ydinvoimalaa.
"Montako ydinvoimalaa maailmassa toimii nyt? 430", Anttonen kysyy ja vastaa.
Kerrassaan vakuuttavan tuntuista argumentointia energiataloutta opiskelleelta diplomi-insinööriltä.
No, tiistain Kauppalehdessä Anttoselle vastattiin: Koko Suomen henkilöautojen ajosuorite hoituisi yhden keskikokoisen ydinvoimalan tuotannolla. Arviolta 250 - eikä siis 12 000 - ydinvoimalaa riittäisi puolestaan kaikille maailman henkilöautoille. Näin siksi, että sähkömoottori on paljon energiatehokkaampi kuin polttomoottori.
Ja tekstin lopuksi vielä ilkeä huomautus biopolttoaineisiin uskovalle Anttoselle: "Monenko pizzerian jäterasvat tarvittaisiin korvaamaan polttoöljy?"
Kuka näin sanoo? Hän on Energiateollisuus ry:ssä sähköntuotantokysymyksistä vastaava johtaja Jukka Leskelä, siis sähkö- ja kaukolämmön tuottajien etujärjestön lobbari.
Tätä tekstiä kirjoitettaessa näyttää, että Anttonen otti tässä energia-alan jäsentenvälisissä köniinsä. Ei kuitenkaan olisi ihme, jos jo tämän aamun Kauppalehdessä olisi St1-pomon vastine, jossa hän pyrkii ampumaan upoksiin Energiateollisuuden näkemykset.
Anttonen voisi vaikkapa huomauttaa, ettei hän väittänytkään tarvittavan 12 000:ta ydinvoimalaa liikuttamaan maailman henkilöautoja, vaan totesi vain, kuinka monta voimalaa tarvitaan tuottamaan sama määrä energiaa kuin saadaan päivittäin kulutettavasta 83 miljoonasta öljybarrelista.
Eli Energiateollisuus oikeastaan tyrmäsi väitteen, jollaista Anttonen ei koskaan esittänytkään.
Tällaista energiakeskustelu valitettavasti on, puolitotuuksia ja toisen ohi puhumista. Jokainen tuotannonala nostaa esiin ne myönteiset argumentit, joilla omaa liiketoimintaa ja investointisuunnitelmia voi pönkittää, ja jättää kertomatta heikkoudet. Niitäkin on jokaisella tuotantomuodolla.
Vastuu ainakin suomalaisessa energiakeskustelussa onkin ajat sitten siirtynyt kuulijalle. Alan intressipiireistä nimittäin levitetään maailmalle höttöä, jossa valikoidut faktat, osatotuudet ja vastapuolen verhottu ja suora mustamaalaus on pakattu luotettavuutta tavoittelevaan kuosiin.
Siksi ei voi kuin toivoa, että poliittisilla päättäjillä pää kysyisi kylmänä. Kaikenlaista on tuotu ja tuodaan heidän eteensä "tulevaisuuden vaihtoehtoina". Niitähän on vuosien mittaan ollut, energiapajuja ja muita. Jokaista kuiskaajaa ja edunvalvojaa ei kannata edelleenkään kuunnella.
Yksi on varmaa. Tehokkain ja varmuudella ympäristöystävällisin "energialähde" on säästö. Energiatehokkuudesta valmistui meillä juuri selvitys, jonka 125 ehdotusta eivät saaneet suurta huomiota. Niitä on kuitenkin syytä ottaa käyttöön. Liiketoimintamahdollisuudetkin ovat energiatehokkuuden kehittelyssä rajattomat, ja tässäkin etevimmät ja nopeimmat syövät kuhnailijat.
Pakko mainita yksi viime aikojen kummallisimmista uusista energialähteistä. Vaasassa aletaan valmistaa dieseliä nyljetyistä ketuista. Jokaisessa eläimessä nahanalusrasvaa on kuulemma kilon verran.
"Kettudiesel on ominaisuuksiltaan ylivoimaisesti parasta biopolttoainetta, mitä olemme tutkineet", Vaasan yliopiston tutkimusjohtaja vakuuttaa Tekniikka ja talous -lehdessä.
Siitä huolimatta uskaltaa sanoa, ettei kettudieselistä tule maailman energiaongelman ratkaisua, eikä tiikeriäkään toivottavasti koskaan panna tankkiin.