siina.valimaa@kaleva.fi
Tavaratalot ja kauppakeskukset ovat paikkoja, joiden perusteella arvioituna suomalaisilla menee todella hyvin. Kiireiset ihmiset tekevät jouluostoksiaan kuin huumassa ja ostohysteria on vähällä tarttua sellaisiinkin, jotka koittavat sitä kaikin keinoin välttää. Mainosmiehet toivottavat hyvää joulua tavaroita ostaville ja ekonomistit laskeskelevat jo etukäteen, millaiseen liikevaihdon kasvuun tämänkin joulunseudun aikana pitäisi päästä.
Monessa perheessä lapset ovatkin joulupukin käynnin jälkeen sellaisessa tilanteessa, ettei kaikkia lahjapaketteja jakseta aattoiltana edes avata. Saati, että lahjoille niiden paljouden vuoksi osattaisiin antaa suurtakaan arvoa.
Runsaiden lahjavuorten keskellä elävät lapset eivät välttämättä saa kuitenkaan aina turvallista syliä, turvallisia kasvuolosuhteita eivätkä edes päihteetöntä joulun aikaa. Jotkut elävät työttömyyden, velkaantumisen tai muuten vajavaisen toimeentulon seurauksena lahjattoman joulun eikä kaikilla ole ehkä edes ravitsevaa ruokaakaan aina tarpeeksi. Aineellisesti niukoissakin olosuhteissa lapset voivat kuitenkin saada vanhemmiltaan lämpöä ja rakkautta enemmän kuin siellä, missä vanhemmat korvaavat lapselle annetun ajan erilaisilla tavaroilla.
Joissakin suomalaisissa kodeissa elämän olosuhteet ovat niin kaoottiset, että lasten ainoiksi suojelijoiksi joutuvat poliisit ja sosiaaliviranomaiset. Iltapäivälehtien lööpit kertovat karua kieltään suomalaisten lasten ja vanhempien arjen tuskasta, murheesta ja taakasta. Aikuisten elämän umpikujaan johtavilta epätoivoisilta teoilta emme säästy mahdollisesti tulevanakaan jouluna, jonka perinteisesti pitäisi olla kodeissa ja perheissä ja koko ihmiskunnassa rauhan ja hyväntahdon juhla.
Joulupukille napapiirille lähetettyjen kirjeiden sisältö heijasteleekin sitä, millaisessa maailmassa lapset ja perheet elävät hyvinvointiyhteiskunnassa Suomessa ja muuallakin. Samaan aikaan kun lapset esittävät useita eri teknisiä välineitä ja tavaroita sisältävän lahjatoivomuslistan, joulupukille tulee kirjeitä, joista kuvastuu lasten ja perheiden kipu ja hätä. Joulupukilta pyydetään ruokaa ja juomaa, mutta myös asioita, joiden tulisi olla lapselle itsestään selvyyksiä. Lapset ja aikuisetkin pyytävät rauhaa, perheen koossapysymistä, keskinäistä rakkautta ja vanhemmilta aikaa itselleen.
Henkinen ja fyysinenkin yksinäisyys on hälyttävää. Viiden lapsen äiti pyytää joulupukilta taikasauvaa, jolla perheen menevä isä saataisiin antamaan aikaa perheelleen eikä vain työlleen ja harrastuksilleen. Lasten yksinäisyys, huoli alkoholia käyttävistä ja eroavista vanhemmista ilmaistaan yhä useammissa kirjeissä aikaisempaan verrattuna.
Kun lapset joutuvat kantamaan huolta perhetilanteesta aina joulupukille asti, silloin perheissä asiat ovat todella huonosti. Lasten pitäisi saada olla lapsia leikkeineen, eikä kantaa vastuuta, joka kuuluu aikuisille ja vanhemmille. Karu totuus vain on, että monissa perheissä aikuisista on tullut vastuuttomia lapsia ja lapsista aikuisia olosuhteiden pakosta.
Intialaisen viisauden mukaan mies meni kauppaan ja sanoi: täällä on niin paljon tavaraa, jota minä en tarvitse. Huolenpitoa ja välittämistä me kaikki tarvitsemme ja sitä voi antaa aivan ilmaiseksi tänäkin jouluna.