Pääkirjoitus

Kunpa happi riit­täi­si No­kias­sa

Matkapuhelinjätti Nokia sukeltaa nyt syvään. Uudelleen pintaan yhtiö nousee, jos sen ja Microsoftin yhteistyönä syntyvät kännykät lyövät markkinoilla läpi. Sitä on syytä toivoa.

Matkapuhelinjätti Nokia sukeltaa nyt syvään. Uudelleen pintaan yhtiö nousee, jos sen ja Microsoftin yhteistyönä syntyvät kännykät lyövät markkinoilla läpi. Sitä on syytä toivoa.

Liki kahden vuosikymmenen ajan Suomen ehdottomana teollisena ylpeytenä loistanut Nokia käy nyt läpi pahinta kriisiään sitten 1990-luvun alun. Yhtiö ei tiistaina antamansa yllättävän tulosvaroituksen mukaan tee ehkä edelleenkään tappiota, mutta lähiaikojen näkymät ovat silti tavattoman huolestuttavat. Sisään yhtiöön virtaa sen myymistä laitteista nyt olennaisesti vähemmän rahaa kuin vielä muutama kuukausi sitten ennakoitiin. Merkillepantavaa on, ettei uutta arviota liikevaihdosta edes haluttu esittää.

Sinänsä Nokian vaikeudet eivät enää ole järin suuri uutinen. Yhtiö on jäänyt parissa kolmessa vuodessa pahasti takamatkalle kilpailijoihinsa nähden. Sekä Applen iPhone-puhelin että usean valmistajat tekemät, Android-käyttöjärjestelmää hyödyntävät laitteet ovat vallanneet markkinoita kovakatteisissa älypuhelimissa vyöryn lailla. Teknisesti Nokian kehittyneimmät mallit eivät jää niin kauaksi taakse kilpailijoista kuin julkisesta keskustelusta ja myynnistä voisi päätellä.

Etenkin iPhone-puhelimeen liittyy perusteetontakin hurmosta, jonka valtaan joutuneet kuluttajat ovat valmiit maksamaan laitteistaan kovin suolaisia hintoja.

Ratkaisevaa on kuitenkin se, miten yritysten tuotteet käyvät kaupaksi. Tässä Nokia nyt rämpii, ja kilpailijoiden kännykät haukkaavat yhä suuremman osan markkinoista. Erityisen pahaenteistä on, että Nokialla on alkanut kangertaa nyt niin sanotuilla kehittyvillä markkinoillakin. Esimerkiksi Kiina ja Intia ovat pitkään olleet se osa maailmaa, josta Nokia on koonnut ison osan muhkeista tuloksistaan.

Tiedossa on, että Nokian johto oli takavuosien menestyksen tuudittamana pitkään syvässä unessa. Keskeiset päättäjät menettivät tuntumansa kuluttajien arkeen ja toiveisiin. Herättelijäksi ja saneeraajaksi palkattiin viime syyskuussa yhtiön ulkopuolelta kanadalainen Stephen Elop, joka on toistaiseksi herättelyä ja saneerauksia toteuttanutkin. Nyt vain pitäisi saada varsinainen liiketoiminta lentoon. Toistaiseksi Elopin työn saldona on ollut potkuja ja osakekurssien usean kymmenien prosenttien luisu.

Elopin ja Nokian hallituksen ratkaisu viedä yhtiö yhteistyöhön Microsoftin kanssa taisi silti olla kaikkein järkevin ratkaisu. Suomalaisyhtiön omat voimat ja taidot eivät enää yksinkertaisesti riittäneet.

Nyt edessä vain on monta piinallista kuukautta, kun kuluttajat ja sijoittajat odottavat yhteistyön ensihedelmiä, kahden yrityksen yhteistyönä julkistettavia upouusia puhelimia. Sellainen nähdään ehkä loppuvuonna. Tulevissa tuotejulkistuksissa ei ole varaa aiheuttaa pettymyksiä. Yhtiön uusien tuotteiden on oltava vähintään yhtä hyviä kuin kilpailijoilla, mielellään jopa parempia, sillä Nokian pitää pystyä palauttamaan kuluttajien silmissä kolhiintunut maineensa.

Suomen kansantaloudessa Nokian merkitys ei enää ole yhtä mittava kuin vielä vuosituhannen alussa. Onneksi. Silti Nokian menestys on yhä tavattoman tärkeää monelle suomalaispaikkakunnalle kuten Oululle, puhumattakaan yhtiön palveluksessa olevista tuhansista työntekijöistä.