Vanhojen metsäojien kunnostus voi pilata tärkeitä taimenen lisääntymisalueita. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos selvittää parhaillaan Puolangan puroilla, mitä ojien aukominen tekee arvokkaille kutusoraikoille.
Kunnostusojituksia on viime vuosina tehty noin 75 000 hehtaarille vuosittain, mutta vuosikymmenen lopussa auki kaivetaan jo 110 000 hehtaarin ojat.
Ojituksen kiivaimmilta vuosikymmeniltä tiedetään, että kiintoaineita ja ravinteita valuu vesistöihin paljon.
"Kyllä silloin kalakannat heikkenivät, ja ojitus vaikutti asiaan varmasti yhdessä tehostuneiden pyyntimenetelmien kanssa. Ojitusten vaikutuksesta ollaan kuitenkin hankkimassa tutkittua tietoa vasta nyt. Puolangalla selvitetään, miten kunnostusojitus vaikuttaa kutusoraikoille kertyvän lietteen määrään ja sitä kautta taimenen mätiin", tutkija Ari Mäki-Petäys kertoo.
Taimenen mäti kehittyy virtaavassa vedessä soran sisällä. Jos soran päälle ja sekaan kertyy kiintoainesta, mätimunat eivät saa happea ja kuolevat.
Kuusi puroa kartoituksessa
Kotapuron vartta näytteenottopurkkeineen, vaakoineen ja mittoineen koluavat tutkijat Pauliina Louhi ja SaijaKoljonen selvittävät tällä viikolla, miten rasioihin laitetut taimenen mätimunat ovat talvehtineet soraikoilla. Pakasterasioista valmistetut verkkopurkit avataan ja elävien mätimunien määrä lasketaan.
"Viime kesän sähkökalastuksessa saatiin näiltä puroilta vain yksi havainto taimenesta, mutta kyllä mäti näyttää purkeissa selvinneen paikoitellen melko hyvin. Osa mätimunista on jo kuoriutunutkin", Pauliina Louhi kertoo.
Soraan on upotettu myös keräimiä, joihin kertyy pohjaa pitkin liikkuvaa kiintoainesta. Vaikka kunnostusojitukset ovat tutkimuspuroilla edessä vasta ensi vuonna, soraikot tukkivaa tavaraa kulkee virran mukana nytkin.
Tutkimusta tehdään viidellä Kiiminkijoen ja yhdellä Oulujoen vesistöön kuuluvalla purolla.
Tietoa kerätään ennen kunnostusojituksia ja niiden jälkeen. Vertailtavana on myös ojien laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien vaikutus puroihin kulkeutuvan kiintoaineen määrään.
"Kiiminkijoella on tehty kovasti töitä kalakannan elvyttämiseksi, mutta pysyvä vaikutus saadaan vasta, kun kalojen lisääntymiselle luodaan edellytykset. Nyt selvitetään, voidaanko kutupuroja kunnostaa sellaisiksi, että taimen voi niissä lisääntyä", Pauliina Louhi kertoo.