Pääkirjoitus

Kun­nos­ta kan­nat­taa huo­leh­tia

Erityisesti nuorten miesten kunnosta on viime päivinä kannettu huolta, aivan aiheellisesti. Kaiken ikäisten naisten ja miesten kunto on kuitenkin tärkeä asia. Jokaisen pitäisi oivaltaa se itse.

Varusmiespalvelukseen tulee kovin erikuntoisia alokkaita.
Varusmiespalvelukseen tulee kovin erikuntoisia alokkaita.

Erityisesti nuorten miesten kunnosta on viime päivinä kannettu huolta, aivan aiheellisesti. Kaiken ikäisten naisten ja miesten kunto on kuitenkin tärkeä asia. Jokaisen pitäisi oivaltaa se itse.

Pulskimmat alokkaat kautta aikojen aloittivat tänä vuonna asepalveluksensa. Kiintoisaa on, että alokkaiden kuntokäyrä ei kuitenkaan jatkanut enää luisuaan alaspäin. Näyttää siltä, että vantterat nuoret miehet ovat tehneet jotakin muutakin kuin istuneet tietokoneen tai oluttuopin ääressä. Silti on syytä todeta, että alemmas ei nuorten kunto saisi enää vajota.

Kunnon heikkeneminen näytti aiemmin olevan suorassa yhteydessä painon nousuun. Varusmiespalvelukseen astuneiden kunto laski asteittain parinkymmenen vuoden ajan. Samalla keskipainot nousivat, vuosikymmenen kuluessa keskimäärin kuusi kiloa. Nyt ylipainon ja huonon kunnon kytkös ei ole yhtä selvä, mutta varmasti hoikistuminen parantaisi kuntoa varsinkin, jos kiloja tiputetaan tai niiden karttumista estetään liikunnalla.

Armeija on sentään hyvä havahduttaja, sillä kuntoilusta innostuu varusmiesaikanaan neljä kymmenestä. Parasta tietysti olisi, että kaikki saisivat kipinän hoitaa itseään, mutta sekin on hyvä, että uuvahtaminen armeijan harjoituksissa herättää ainakin joitakin huolehtimaan paremmin kunnostaan.

Alokkaissa on myös kovakuntoisia. Suuri vaihtelu on saanut puolustusvoimat käyttämään sopeuttavaa peruskoulutusta. Yksilöllinen valmennus ja varusmiesten jakaminen tasoryhmiin ovat auttanut monia jaksamaan varusmiespalvelussa. Keskeytykset ovat kuitenkin lisääntyneet muun muassa huumeiden käytön takia.

Nuorten miesten epäterveelliset elämäntavat, heikentynyt kunto, runsas alkoholin käyttö ja lisääntynyt työttömyys huolestuttivat myös presidentti Tarja Halosen järjestämässä kilpailukykyseminaarissa puhunutta Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtajaa Jorma Ollilaa. Hänen mielestään näistä asioista on puhuttu käsittämättömän vähän.

Aivan tabu nuorten lisääntynyt alkoholin käyttö ei ole. Asiaan on kiinnitetty huomiota muun muassa Kalevassa ja muissa lehdissä tuon tuostakin. Epäilyksettä päättäjien pitäisi keskustella ikävästä ilmiöstä entistä vakavammin. Alkoholin kuluttajina Euroopan kärkikastiin kuuluvat nuoret, sekä pojat että tytöt, vaarantavat elintavoillaan niin omaa kuin koko yhteiskunnankin tulevaisuutta.

Alkoholin kanssa läträys vähentää intoa etsiä työtä. On tosin muitakin syitä siihen, että Suomessa nuorten miesten työttömyys on vanhojen EU-maiden synkintä. Nuorten naisten työttömyydessä Suomi on EU-maista kuudennella sijalla. Korjaamista riittää. Jos työvoimapula halutaan todella välttää, nuoret pitää totuttaa tekemään työtä. Nyt osaa heistä valmennetaan toimettomuuteen.

Koko elämän kestävän kouluttautumisen merkityksestä on puhuttu paljon ja aiheellisesti, mutta yhtä tärkeää on korostaa elinikäisen kuntoilun tärkeyttä. Siitä huolehtiminen on jokaisen ihmisen oma etu. Tosin työnantajankin kannattaa innostaa henkilökuntaansa liikkumaan. Panostukset liikuntaan maksavat yleensä itsensä takaisin hillitsemällä sairausmenojen kasvua.

Säännöllisen kuntoilun on todistettu vähentävän muun muassa armeijan kantahenkilökunnan sairauspoissaoloja ja lyhentävän niitä. Monilla muilla työpaikoilla on tehty aivan samanlaisia havaintoja. Sitä paitsi runsaasti happea saavat aivot pysyvät vireinä, kuten Jorma Ollila huomautti.