Kunnon yhteys läm­mit­täi­si luo­to­lai­sia

Hailuodon yrittäjät suhtautuvat varsin toiveikkaasti uudistuksiin, joita Marjaniemessä on hiljattain tehty. Luotokeskusta juhannuksena aloitettuine hotelli- ja ravintolapalveluineen pidetään vetovoimatekijänä, jollaista Hailuoto on pitkään kaivannut.

Hailuodon yrittäjät esittäytyvät Oulunseutu-teltalla Oulun kauppatorilla tällä viikolla. Vappu Hautala (vas.) ja Saila Tönkyrä ovat molemmat käsityöyrittäjiä. Tönkyrä esittelee tikkuripaitaa, joka edustaa perinteistä luotolaista käsityötä.
Hailuodon yrittäjät esittäytyvät Oulunseutu-teltalla Oulun kauppatorilla tällä viikolla. Vappu Hautala (vas.) ja Saila Tönkyrä ovat molemmat käsityöyrittäjiä. Tönkyrä esittelee tikkuripaitaa, joka edustaa perinteistä luotolaista käsityötä.
Kuva: Riskilä Satu

Hailuodon yrittäjät suhtautuvat varsin toiveikkaasti uudistuksiin, joita Marjaniemessä on hiljattain tehty. Luotokeskusta juhannuksena aloitettuine hotelli- ja ravintolapalveluineen pidetään vetovoimatekijänä, jollaista Hailuoto on pitkään kaivannut. Kapulana rattaissa ovat kuitenkin kulkuyhteydet, joihin yrittäjät kaipaisivat pikaista parannusta.

Hailuotolaiset yrittäjät ovat tämän viikon ajan esillä Oulun kauppatorille pystytetyssä Ouluseutu-teltassa esittelemässä palvelujaan ja myymässä tuotteitaan.

Saila Tönkyrä käsitöitä myyvästä ja kahvilana toimivasta Luovon Puikkarista sekä Vappu Hautala käsityöalan osuuskunta Luovon Puojista ovat yhtä mieltä siitä, että vaikka Luotokeskus on suuri harppaus parempaan, Hailuodon matkailussa riittää vielä kehitettävää. Selkeimmäksi ongelmaksi he nimeävät kulkuyhteyksien puutteellisuuden.



Helpottaisi asukkaita


Kysymys siitä, pitäisikö rakentaa kiinteä yhteys vai säilyttää nykyinen lauttayhteys, on ollut Hailuodossa esillä vaikka kuinka kauan. Tönkyrä ja Hautala ovat sitä mieltä, että kiinteä yhteys sekä helpottaisi saarelaisten olosuhteita että toisi Hailuotoon lisää matkailijoita.

"Kun käy Hailuodossa kerran, on ihana mennä lautalla, mutta rupeapa kulkemaan sillä päivittäin", saaressa asuva Hautala sanoo. Hoiti Oulussa sitten pieniä tai suuria asioita, matkantekoon täytyy joka tapauksessa varata kolme tuntia.

"Jos ajatellaan saaren kehittämistä, niin lautan varassa on nyt oltu kohta 40 vuotta, ja minun mielestäni jotain ratkaisuja pitäisi tehdä", Tönkyrä toteaa.

Vappu Hautalan puoliso, myöskin luotolainen Raimo Hautala huomauttaa, ettei kiinteä yhteys välttämättä vähentäisi saarelle tulon eksotiikkaa matkailijankaan kannalta. "Sitä pitkinhän voisi ajella omaan tahtiin ja ihailla samalla merta", hän miettii.

Hautalat ja Tönkyrä ovat myös yhtä mieltä siitä, että kiinteä yhteys kasvattaisi Hailuodon asukasmäärää. Mantereen puolella asuva Tönkyrä itse on siitä esimerkki: "Jos kiinteä yhteys olisi, asuisin Hailuodossa, ja tiedän, että kaltaisiani on monia."

Pöllän Mökkimajoituksen yrittäjä Arto Vähämetsä on samaa mieltä siitä, että kulkuyhteydet ovat Hailuodon matkailun suurin pullonkaula. Siihen, pitäisikö lauttayhteys korjata kiinteällä yhteydellä, hän ei kuitenkaan ota kantaa.

"En lähde sanomaan, kumpi on parempi, mutta kehittämistä liikenneyhteydet joka tapauksessa kaipaavat."

Majoituspalveluyrittäjä ei näkisi kiinteällä yhteydellä olevan suurta vaikutusta omaan toimintaansa. Hän arvelee, että siitä voisi olla enemmän hyötyä niille yrittäjille, jotka tarvitsevat jouhevaa yhteyttä tavaran kuljettamiseen.



Ei toisi asiakkaita


Osuuskunta Luovon Puojin puheenjohtaja Anneli Karsi taas ilmoittaa suhtautuvansa kiinteän yhteyden rakentamiseen epäilevästi. Aikatauluviivytyksiä ai-
heuttaneista lisälautan törmäilyistä pitäisi hänen mielestään päästä eroon, mutta:

"Olen itse nähnyt, mitä silta teki Öölannille. Kun lauttaliikenne korvattiin sillalla, saareen tuli hirveä määrä autoilijoita, jotka ajoivat saaren päähän, kääntyivät ja lähtivät takaisin. En usko, että semmoinen turismi hyödyttäisi meitä."

Anneli Karsi sanoo Hailuodon matkailun edellytysten parantuneen Marjaniemen kehityksen myötä niin paljon, että sitä ei vielä kunnolla ymmärretäkään.

"Mutta massaturistikohdetta Hailuodosta ei ikinä tulekaan, siihen eivät rahkeet riitä. Toivomme, että saareen tulisi edelleenkin ihmisiä, joita kiinnostaa saaren luontoon ja kulttuurimaisemaan tutustuminen", hän määrittelee.

Ilmoita asiavirheestä