Hiihtokansa on ollut tänä talvena ihmeissään. Pehmeä lumipeite valui vetenä ojiin ja joululomalla sai pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta sivakoida jäisillä ja likaisilla laduilla - jos niitä jostain löysi.
Vuokatissa kymmenettä käyttövuottaan tänä keväänä juhliva hiihtotunneli, maailman ensimmäinen, ja sen jatkeena oleva ensi lumen latu, on ollut monen kunto- ja kilpahiihtäjän pelastus. Kajaanilaiselle kilpahiihtäjälle Mikko Kemppaiselle Vuokatista on tullut toinen koti.
"En viitsi edes laskea, kuinka monta kertaa tuon saman ladunpätkän olen tämän talven aikana kiertänyt. Kyllä nuo mäet osaa nousta vaikka silmät kiinni", Kemppainen huokaa.
Vuokatin hiihtotunneli on 1 160 metriä pitkä ja 8 metriä leveä. Perinteistä lykitään tunnelin reunoilla ja keskikaista on varattu luistelusuksilla eteneville. Korkeuseroa on 18 metriä.
"Pikkasen kovempi profiili voisi ladulla olla tämmöiselle kilpahiihtäjälle. Mutta kyllähän tästäkin saa tuntumaa varsinkin kesäaikaan", Mikko Kemppainen pohtii.
Pakkasta hiihtotunnelissa on muutama aste. Vuokravälineitä huoltava Sonja Patrikainen neuvoo, että pitoteippi ja sininen parafiini ovat parhaaksi koetut neuvot hiihtotunneliin.
Patrikainen myy hiihtotunnelissa lippuja ladulle niin kilpahiihtäjille kuin sunnuntaisuksijoillekin. Monitori seuraa hiihtäjien menoa tunnelissa. Tänään hiihdon riemusta nauttivat toppapukuiset lomalaiset omaan rauhalliseen tyyliinsä.
Vuokatti Ski Team -tallissa kilpaileva Mikko Kemppainen myöntää, että ruuhkassa tunnelihiihto ei häntä miellytä.
"Jos tunnelissa on paljon porukkaa samaan aikaan, lumi tahtoo pehmetä", hän tietää.
Mikko Kemppainen jättää tunnelin väliin myös, jos lämpötila ulkona on korkea, nollan tuntumassa. "Suksia on vaikea voidella, jos ulkoladun ja tunneliladun välinen lämpötila ero on useita asteita", Kemppainen opastaa.
Muissa Suomen hiihtotunneleissa Kemppainen ei ole harjoitellut. "Kajaanista on tänne lyhyt matka. Vaikeaa olisi harjoittelu minulle, jollei Vuokatissa olisi latuja kunnossa."
Hiihtotunnelia ylläpitävän Vuokatin Urheiluopiston valmennuskeskuksen johtaja Jyri Pelkonen laskeskelee, että lokakuun puolivälistä lähtien tunnelissa ja varastoidusta tykkilumesta tehdyllä ensi lumen ladulla on ollut 20 000 kävijää.
"Hiljaisinta oli marraskuun paikkeilla se 3-4 viikon jakson, jolloin lunta oli hyvin etelässäkin. Joulukuussa oli taas ennätyksellisen vilkasta."
Vuokatissa on nyt kunnostettua latua hiihtotunneli mukaan lukien 9,5 kilometriä. Urheiluopisto on tavallisesti lopettanut latumaksun perimisen joulukuussa, mutta nyt tilanne on Pelkosen mukaan toinen.
"Tällä viikollakin kunnostustöissä on ollut 6 traktoria ja 2 kauhakuormaajaa. Sähköä pelkästään tunneliin menee parhaimmillaan 150 000 kilowattituntia kuukaudessa. Eli kuluja on. Jos teemme nollatuloksen eli saamme lipputuloilla katettua menot, olemme tyytyväisiä", Pelkonen ynnää.
Hiihtotunnelin kymmenen käyttövuotta ovat opettaneet opiston väellä, miten tunneli pidetään kunnossa, vakuuttaa Jyri Pelkonen. "Tunnelin käyttöiästä en osaa sanoa mitään, mutta viimeisen parin vuoden aikana tunnelin lumi on ollut todella hyvässä kunnossa. Alamme osata tämän homman."
Hiihtotunnelin varteen nousevaan hotelliin rakennetaan sisäänkäynti tunneliin. Hiihtotunneliin rakennetaan myös valmennusta ja tutkimusta palveleva voimamittausjärjestelmä sekä kehitetään paikannusjärjestelmää, kertoo Pelkonen.
"Hiihtotunnelin ulkopuolelle suunnitellaan myös curling-rataa. Sen paikka olisi hotellin ja hiihtotunnelin liittymän yhteydessä."