Kolumni

Kun­nol­li­set kevyen lii­ken­teen­väy­lät vetävät väkeä liik­ku­maan

Yhdeksän kymmenestä oululaisesta pitää kotikaupunkinsa kevyen liikenteen väyliä hyvinä. Komea tulos selvisi Efektia Oy:n viime marraskuussa tekemästä kyselytutkimuksesta, jossa vertailtiin Espoon, Oulun ja Turun asukkaiden tyytyväisyyttä liikuntapalveluihinsa. Vertailukaupungit eivät saaneet asukkailtaan yhtä vuolaita kiitoksia.

Yhdeksän kymmenestä oululaisesta pitää kotikaupunkinsa kevyen liikenteen väyliä hyvinä. Komea tulos selvisi Efektia Oy:n viime marraskuussa tekemästä kyselytutkimuksesta, jossa vertailtiin Espoon, Oulun ja Turun asukkaiden tyytyväisyyttä liikuntapalveluihinsa. Vertailukaupungit eivät saaneet asukkailtaan yhtä vuolaita kiitoksia.

Jo aiemmin Oulun kevyen liikenteen väylät ovat herättäneet myös valtakunnallista kiittelyä, joten tulos ei ollut kovin yllättävä. Silti olisi voinut odottaa, että hieman useammat olisivat olleet tyytymättömiä. Nyt näyttää siltä, että riittävän hyvät jalankulku- ja pyörätiet ulottuvat miltei kaikkien oululaisten kotinurkille. Kun myös ympäristökunnat ovat noudattaneet esimerkkiä, voivat kävelijät, pyöräilijät ja rullaluistelijat tehdä melko mittaviakin retkiä kohtuullisen turvallisesti.

Kunnon tarjonta lisää useimmiten myös kysyntää. Se pätee myös kevyessä liikenteessä. Oululaiset hyödyntävät tyydyttäviksi toteamiaan reittejä aktiivisemmin kuin espoolaiset tai turkulaiset niin kuntoilumielessä että työmatkoillakin. Kuusi kymmenestä oululaisesta käyttää työ- tai koulumatkansa kulkemiseen lihasvoimaa vähintään 15 minuuttia päivässä.

Turussa määrä on vain hieman vähäisempi, Espoossa jo selkeästi pienempi. Sitä sopii ihmetellä, kun talvisäät ovat sentään etelässä hieman leudompia. Se ero ei kuitenkaan liene kovin merkittävä. Sen voi näköjään kutistaa olemattomaksi ja kääntää voitoksikin hyvällä reitistöllä.

Talvella myös Oulussa käydään paljon keskustelua siitä, miten kevyen liikenteen väyliä tulisi hoitaa. Myös ajoittaiset tyytymättömyyden ilmaisut paljastavat, että reitit koetaan tarpeellisiksi. Kukapa niistä viitsisi puhua, jos käyttöä ei olisi.

Yhä enemmän näyttää olevan niitä, jotka pyöräilevät läpi talven. Juuri heille ajoissa tehty auraus ja hiekoitus ovatkin tärkeitä.

Ja onpa kevät millainen tahansa, murske ja hiekka ei poistu kaduilta tai jalankulku- ja pyöräteiltä koskaan tarpeeksi pian. Pöly tunkeutuu kurkkuun, terävät pikkukivet rouhivat pyörän renkaita. Väylien kunnossapidosta vastaavat osaavat varmasti kommentteja odottaakin, mutta liiaksi niille ei saa parkkiintua. Asukkaiden mielipiteitä on aina hyvä kuunnella herkällä korvalla.

Muutamin paikoin kevyen liikenteen väylät ovat jopa niin houkuttelevia, että autoilijatkaan eivät malta pysyä niiltä poissa. Siinä on jo kyse muusta kuin liikunnan ilosta. Useimmat yrittävät säästää aikaa ja bensaa. Tavallisesti oikaisemisen hyöty muutaman sadan metrin matkalta on olematon. Muutamat ajanevat pyörätiellä pelkästä liikennemerkkien uhmaamisen halusta. Joillekin se on tullut kalliiksi, kun virkavalta on sattunut paikalle.

Kaikki ovat kuitenkin huomanneet, että julkinen valvonta on vähäistä. Paikoitellen ihmiset ovat itse tarttuneet asiaan tavalla tai toisella. Sen käsittää. Ihan varmasti on vaarallista, jos autoilijat änkeävät reitille, joka on liikennemerkein osoitettu kevyelle liikenteelle. Myös tyhjältä näyttävällä osuudella voi sattua vahinko. Niin saattaa käydä varsinkin silloin, kun lapset luottavat siihen, että väylällä ei liiku autoja.

Kyselyt liittyvät kaupunkien käytössä olevaan LiikuntaVertti tietojärjestelmään. Se auttaa kaupunkeja tunnistamaan kehittämistarpeet kaikissa liikuntapalveluissa. Varmasti myös turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Se onnistuu usein melko pienillä muutoksilla.