Kuntien välillä on isoja eroja elinkeinopolitiikassa, mutta ainakin yksi asia niitä yhdistää: juuri missään kunnassa yrittäjät eivät ole tyytyväisiä päätöksenteon yrityslähtöisyyteen. Pohjois-Pohjamaalla yrittäjien näkemykset ovat tältä osin jopa hieman maan keskiarvoa kriittisempiä, ilmenee Suomen Yrittäjien maanantaina julkistamasta tutkimuksesta.
Oulun naapuri Oulunsalo yltää yrittäjälähtöisyydessään kuitenkin korkealle. Vertailussa se arvioitiin alueellisesti parhaiten ja valtakunnallisesti toiseksi parhaiten yrittäjyyttä ymmärtäväksi kunnaksi.
Valtakunnallisesti sen ohi kiri Keski-Suomessa sijaitseva Muurame.
Kyselyn mukaan yrittäjien ja kuntien yhteistyö sujuu yleensä parhaiten maaseutukunnissa. Heikoimmin se luonnistuu suurissa kaupungeissa. Kymmenen suurimman kaupungin joukossa menestyjiä olivat Pori ja Oulu, kun taas hännille jäivät Helsinki ja Turku.
Kysely lähetettiin helmikuussa yli 3 500:lle yrittäjien paikallisjärjestöjen hallitusten jäsenelle, ja vastauksia siihen tuli 2 300. Pohjois-Pohjanmaalta vastauksia kertyi 111.
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtajan Jorma Heikkilän mukaan tutkimustulokset eivät ole järin imartelevia. "Toivon niiden antavan virikkeitä kuntien ja yrittäjien elinkeinopoliittiseen keskusteluun. Kuntien haasteet ovat erityisen ajankohtaisia ensi syksyn kunnallisvaaleissa."
Oulunsalon menestyksen salaisuudeksi Heikkilä arvioi kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman, jota myös yrittäjät ovat olleet rakentamassa. "Kunta kerää myös pisteet oivaltavan johtajansa Tuomo Räihän ansiosta", hän lisää.
"Kannaltamme raportti on mairitteleva. Se antaa kovastikin intoa ponnistella eteenpäin kunnan tärkeäksi kokemalla saralla", myhäilee kunnanjohtaja Räihä.
Kehitysyhtiö keskeinen
Oulunsalon elinkeinopolitiikka nojaa Oulunsalon Kehitysyhtiö Oy:hyn. Kehitysyhtiön kunta perusti vuonna 1991 toteuttamaan elinkeinostrategiaansa - käytännössä se tarjoaa yrityksille toimitila- ja tonttijärjestelyitä.
Tavanomaisempi ratkaisu olisi ollut tyytyä kunnalliseen elinkeinoasiamieheen.
Räihän mukaan kehitysyhtiö mahdollistaa sen, että elinkeinopoliittiset päätökset syntyvät ripeästi ja että luottamukselliset asiat pysyvät luottamuksellisina. Strategiat ovat yhä tiukasti kunnan poliittisten päättäjien hyppysissä, hän painottaa.
Parissakymmenessä vuodessa työpaikkojen määrä on kunnassa yli nelikertaistunut. Työpaikkoja kunnassa on tätä nykyä runsaat kaksi tuhatta, joista yrityksissä on noin puolet. Yritysten toimipaikkoja kunnassa on liki 300.
"Nyt meillä on tavoitteet, että keskimäärin sata työpaikkaa pitäisi tulla lisää vuosittain. Tätä rakennamme lentokenttäkaupunkiajatuksen varaan", Räihä kertoo. Ajatus Oulunsalosta "lentokenttäkaupunkina" perustuu lentokentän tienoon vahvistamiseen yritysten toimintaympäristönä. Oulunsalo ei siis sinällään haaveile julistautuvansa kaupungiksi, kunnanjohtaja täsmentää.
Omaa tietään Oulunsalo on kulkenut myös palveluidensa yksityistämisessä. Alkusysäyksenä Räihä pitää Oulunsalo-talon ruokapalveluiden yksityistämistä 1993. Seuraavaksi kunta kilpailutti sairaanhoitopalveluita, sitten ympäristön ja teiden hoitoa.
"Oulunsalo profiloituu siten, että jos sinne haluaa yrityksen perustaa, niin toimitilat varmasti löytyvät, samoin työntekijöille asuntoja. Ympäristökuntiin verrattuna Oulunsalo on jonkun verran jäljessä kaupallisissa palveluissa, mutta sekin puute on ensi vuonna korjautumassa", kiteyttää Oulusalon Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Jorma Ainassaari.