Kuntatyöryhmän ehdotus kuntien määrän rajusta karsimisesta on herättänyt pelon siitä, että kuntalaisilta viedään viimeisetkin mahdollisuudet vaikuttaa lähialueensa asioihin.
Pelko on aiheellinen sitä taustaa vasten, että kunnallisen demokratian tila ei ole häävi nytkään. Tämän vuoksi on ymmärrettävää, että jos päätösvallan koetaan siirtyvän vielä kauemmas, ajatellaan loppujenkin vaikutusmahdollisuuksien karkaavan kansalaisten ulottumattomiin.
Kuntalaisten mahdollisuus, saati kiinnostus, vaikuttaa omiin asioihinsa on tosiasiassa jo nyt vähäinen. Päätökset käytettävissä olevien rahojen suurista virroista tehdään muualla kuin kunnissa, koska kuntien tehtävät on hajautettu. Rahavirtoja liikuttelevat sairaanhoitopiirit, muut kuntayhtymät ja kuntien yhteistyörakennelmat sekä kunnalliset osakeyhtiöt.
Varsinkin eniten rahaa vaativa sosiaali- ja terveystoimi on jo nyt monilla alueilla siirretty kuntia laajempien yhteenliittymien vastuulle.
Samoin yhteistyö koulutuksen järjestämisessä, elinkeinopolitiikassa, jätehuollossa ja kunnista riippuen mitä erilaisimmissa muissa asioissa ylittää jo kuntarajat.
Kunnallinen demokratia ei ole voinut hyvin pitkään aikaan muuta kuin korkeintaan juhlapuheissa. Kunnallisvaaleihin osallistutaan laiskemmin kuin muihin vaaleihin eurovaaleja lukuun ottamatta.
Puolueiden on vaikea saada päteviä ehdokkaita kunnallisvaaleihin. Muutkaan kunnalliset luottamustoimet eivät suuremmin houkuttele.
Tämä johtuu siitä, että kansalaiset eivät koe voivansa vaikuttaa kuntansa asioihin. Jos päätöksiin ei pystytä vaikuttamaan, se heikentää osaltaan ihmisten luottamusta poliittisen järjestelmän toimivuuteen.
Kunnissa on yritetty kehitellä erilaisia suoran ja epäsuoran osallistumisen malleja aina kunnanosavaltuustoineen, mutta tulokset niistä ovat olleet varsin vaatimattomia.
Kuntarakenteen muutos suurkuntiin ei sinällään heikennä tilannetta. Uudet kunnat kun saavat tehtäväkseen hoitaa niitä asioita, joita nyt on järjestelty kuntayhtymien ja muiden yhteistyömuotojen kautta.
Periaatteessa kuntaremontti saattaa jopa parantaa kunnallisten päättäjien vaikutusmahdollisuuksia, tehdäänhän päätökset uudistuksen jälkeen kunnan sisällä.
Monissa pienissä kunnissa on vaikea saada suostutelluksi ihmisiä ehdolle kunnallisvaaleissa muuta kuin valtapuolueen listalle jos sillekään. Suurkunnat tarjoavat enemmän valinnanmahdollisuuksia. Todennäköistä on, että kuntapolitiikan puoluekartta tulee tätä kautta nykyistä värikkäämmäksi.
Kunnallishallinnossa on paljon näennäisdemokratiaa, joka synnyttää mielikuvia vaikuttamisesta. Tämän päivän ihmiset ovat kuitenkin sen verran valistuneita, etteivät pelkät mielikuvat riitä voimaksi tehdä jotain.
Kuntaremontti on otollinen hetki kehittää uudenlaisia vaikuttamisen muotoja. Haaste on ollut olemassa, mutta viimeistään nyt siihen pitää tarttua.